Kenkäshoppailijan tunnustuksia

Minunhan ei pitänyt nyt ollenkaan edes katsella aleihin päin kun kaikkea tarpeellista tuntuu olevan ehkä vähän liikaakin (siellä jemmassakin). Sitten tuli mieleen että etsinpäs kevääksi välikausikengät mutta kävikin niin että tulin ostaneeksi kahdet talvikengät vuoden päästä talveen (jos nyt ensin edes tulisi tämäkin). Kokoahan on vaikea aivan varmaksi ennustaa mutta tähän asti olen onnistunut niin uskallan yrittää.

Meille on siis Reimashopista tulossa:

Pinkit Reima Felis-huopikkaat. Nythän meillä on viime vuoden vastaavat mustana, hyvät mutta tietysti harmittavan vähän vielä käyttöön päässeet. Sen verran kuitenkin on edellisiä käytetty että nämä tiesin meille haluavani kun koko (ehkä vielä) riittää. Arvaisitteko että tyttö päätti värin?

Näitä Reimatec Reillyjä hypistelin Citymarketilla ja sen verran vakuuttavat olivat että olisin ostanut mutta sieltä oli sopiva koko myyty joten tilasin nekin sitten Reimashopista. Sopii siis tulla talven 2014-2015kin (t: nimimerkki "saisko sitä lunta nyt jo tähänkin talveen")

Löysin minä sitten ne välikausigoretkin Brandokselta (Superfit), toivotaan että koko on sopiva ja muutenkin hyvät! Meillä ei ennen ole ollut Superfitejä kun aiemmin tuntuivat vähän väärän mallisilta tytön jalkaan, nyt jalka on hävittänyt lapsenpyöreyttään ja alkaa olemaan aika solakka että kokeillaan nyt ainakin näitä. Ainahan ne voi palauttaa jos ovat ihan fiasko.

Ajattelin muuten aloittaa sen perinteisen (kaksi vuotta peräkkäin on perinne?) ostolakon vuodenvaihteesta, katsotaan kauanko tällä kertaa kestää ennen kuin on ihan pakko ostaa jotain. Lähteekös joku mukaan?

Ymmärrän kyllä että kaikille ostolakkoilu ei sovi jokaiselle. Minulle se tuntuu sopivan ja vaikuttaa näköjään positiivisesti ostokäyttäytymiseen - tulee mietittyä enemmän että tarvitaanko me tätä ihan oikeasti (monesti selvitään ilmankin ja sehän tulee tietysti halvemmaksi).

Hyvää loppuvuotta ja tulevaa toivottelee L-E

MINUN vauvani - MINUN

Tytöllä on kovin omistushaluinen kausi menossa. Näin monta päivää jouluaatosta meni että äiti sai edes sen verran koskea pukin tuomaan vauvanukkeen että hieman otti mittoja ja ompeli sille puolipotkuhousut. Ilman kaavoja ja pikaisesti tehtynä tuli yllättävänkin hyvät. Nyt alkaa tuokin tulokas näyttämään enemmän meiltä :D. 

Villapaidan neuloin jo ennen joulua ja vähän jännäsin että sopiiko kooltaan miten hyvin mutta hyvä tuli siitäkin. Tytöllehän tein syksyllä jo samanlaisen villapaidan (no, toki paljon isomman ;)).

t: L-E

Saapui se joulu meillekin

Tänä vuonna joulu tuli vähän vähemmällä touhotuksella kuin aiemmin mutta saapui kuitenkin. Muovikuusella, värivaloilla ja koristeluövereillä mennään. Sisäinen lapseni on onnellinen. 

Eilen vielä näytti siltä että joulu vaihtuu sairaalareissuun mutta iltapäivä kohensi kuntoani sen verran että saadaan rennosti nauttia joulusta kotona. Tästä joulusta on riisuttu nyt kaikki turha mutta tärkein jäi eli se kaikkein rakkain oma perhe.

Onnellista joulua ihan jokaiselle!

t: L-E

Kolmesti ostettu haalari

Siinä missä muu Suomi on keskittynyt tulevaan jouluun on meillä podettu flunssaa (kyllä, toista heti ensimmäisen perään) ja tehty haalarikauppoja. Eikä muuten ihan mutkattomat haalarikaupat olleetkaan. Tyttö oli osoitellut jo usean kerran Reiman angry birds-haalaria kuvista ja ilmoittanut että "minun haalari" ja ollut asiastaan hyvinkin päättäväinen ja varma, harvemmin jotain ihan niin kovasti haluaa.

Hetki sitten kyseinen haalari oli 40% alessa Citymarketin verkkokaupassa ja saman tien kun aleviesti kolahti sähköpostiin sellainen sitten yhteistuumin tilattiin ja oltiin tyytyväisiä. Kunnes huomasin kaupan omilta sivuilta että tilauksen kohdalla lukee "jää toimittamatta, loppu varastosta". Great! Laitoin saman tien sähköpostia vaatien selitystä tai edes virallista tietoa asiasta, vastausta ei vaan meinannut kuulua. Kunnes sitten yhtenä päivänä kolahti postilaatikkoon ihan oikea paperikirje jossa asia kerrottiin, että pahoittelemme emme pysty toimittamaan haalaria. Samana päivänä sain myös sähköpostitse vastauksen että pahoittelemme, kyse oli kuulemma tilanteesta missä useampi asiakas osti samaa tuotetta yhtä aikaa. Kumma kyllä haalarin olisi pystynyt ostamaan vielä puoli vuorokautta minun tilaukseni jälkeenkin tuossa samassa koossa.

Omituista asiassa oli se että samainen haalari joka oli loppu varastosta oli juuri tilaamassani koossa myynnissä verkkokaupassa silloin kun kirjeen sain (täyteen hintaan jo, toki). Aika jännää että loppunutta tuotetta myytiin edelleen. Laitoin aika suorasanaista palautetta Citymarketin sähköpostiin, eivät vissiin tiedä mikä heihin iski kun eivät ole uskaltaneet vastata enää. No, onneksi minun on helppo ohjata rahani tästä eteenpäin ihan muualle, ehkä heillä sitten on tarpeeksi asiakkaita ilman minuakin. Hyvä esimerkki kuitenkin siitä miten asiakassuhteita ei hoideta. Ja toki huonoa palvelua saatuani minulla on oikeus kertoa siitä täällä vaikka aluksi ajattelin että en kerro. 

Lapsi tietysti kovasti edelleen odotti haalaria kun muisti että sellainen on tilattu, äidin oli siis keksittävä jotain ja käännyttävä luotettavan toimittajan puoleen. Tilasin haalarin siis pienellä alella Reimashopista vain huomatakseni pari päivää myöhemmin että kaikki Angry birds-tuotteet ovat 40 prosentin alessa. No hupsista vain tilasin saman haalarin kolmannen kerran kun ale kerran oli parempi ja pienemmällä alella tilattukaan ei ollut vielä saapunut (senhän voi tietysti aina palauttaa). 

Samana viikonloppuna tilasin myös toisen tilauksen kun huomasin lapsen varmasti ihastuvan muihinkin Reiman angry birds-vaatteisiin. Ensimmäisessä tilauksessa oli siis haalari ja yksi tekninen paita ja toisessa toinen tekninen paita ja untuvatakki. Ja koska haalaria odottavan aika oli piiiiiitkä niin toki myöhemmin tehty tilaus saapui perille ennen haalaripakettia.

Nyt meillä sitten vihdoin on lapsen mielen mukainen haalari (sen verran reilu että ehkä sopivampi ensi talvena) ja hyvin onnellinen pieni tyttö. 

Mieheni ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun kerroin hänelle tilanneeni täsmälleen saman haalarin jo kolmatta kertaa.

t: L-E

P.S. Reimalle erityiskiitoksia hyvästä palvelusta ja nopeasta sähköposteihin vastaamisesta, tälläkin viikolla vastaus tuli alle puolessa tunnissa sähköpostin lähettämisestä. 

Rakas joulupukki!

Uskomme että olet kovin nykyaikainen ja luet blogejakin, siksi tohdimme kirjoittaa 3-vuotiaan lahjatoiveet tänne. Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun kirjoitamme sinulle, viime vuonna 2-v. ei vielä osannut toivoa mitään.

Tämän hän haluaa aivan varmasti! Lelukirja on puhkikatseltu juuri Geomag-sivuilta ja aina osoittaa tätä samaa pakettia.

Uutena toivottavana on tämä Baby bornin interaktiivinen kylpyamme. Toimiva suihku, musiikki- ja valotoiminto! Mitä sitä muuta enää kaipaisi kylpyhetkiin? 

Meillä ei vielä ole kyllä nukkeakaan joten sellainenkin laitetaan listaan, mitäpä sitä pelkällä ammeella. Vielä ei olla mietitty että olisiko toiveissa tyttö vai poika (onko sillä väliä?), luulen että kumpi vaan on tervetullut. Äiti odottaa erityiseellä innolla että pääsee ompelemaan pieniä vauvan... eikun nukenvaatteita! Tässä tyypissähän on hyvää se ettei hän kasva salamannopeasti ulos vaatteistaan. 

Muutama Touhula-autokin vielä puuttuisi. Erityisen toivottu on tämä herra Possulan kurkkuauto. Nämä ovat muuten Brio-junarata-yhteensopivia eli näillä voi ajella kiskoilla.

Nyt kun tuli lunta niin huomattiin pari olennaista puutetta myös! Pulkka olisi siis kiva, vauvapulkka on kummasti jäänyt jo pieneksi. 

Lisäksi sukset ja sauvat ovat toivelistalla sillä monot löytyy mutta niillä ei oikein pelkästään tee mitään ja latuhan lähtee tuosta ihan ovelta niin tarvetta olisi.

Niin ja eilen huomasin Skip hop zoo-sarjaan tulleen kerhoreppu-uutuuden joka näyttää meiltä eli jos satut törmäämään tähän pandaan niin sellaisenkin saa meille tuoda.

t: E.T. ja L-E

P.S. Sinua odotetaan meille jo kovasti. Eikä tarvitse tuoda näitä kaikkia, pari pakettia riittää.

1. päivä joulukuuta

Kuvitelkaa tähän alapuolelle kaunis kuva kynttilälyhdystä, tuulee  niin kovaa että tarkan kuvan ottaminen ei onnistu. Minua ilahduttaa joka talvi kuinka meillä aina (tarkoitan oikeasti ihan aina ja koko talven) palaa tuli kynttilälyhdyssä. Mieheni huolehtii kynttilöiden ostamisen ja sytyttämisen kun tietää että minä niistä ilahdun, meidän versio kukkakimpuista (minä en niistä niin välitä).

Tulimme juuri kylän joulunavauksesta, nyt on sitten tavattu joulupukki, katseltu raketit ja huomattu että kylällä on uudet jouluvalot (peräti neljä kappaletta lumihiutaleita) kuusen lisäksi.  3-vuotias tietysti pelkäsi vähän joulupukkia ja vähän enemmän raketteja, no ensi vuonna sitten taas uudestaan.

Tonttulakille ei taida vielä tänäkään vuonna olla käyttöä. Viime vuonna sen toiveikkaana ompelin mutta ei pysynyt päässä sitten millään. Nyt tyttö sen innoissaan kaapista kanssani kaivoi mutta oli sitten käynyt lahjoittamassa kissalle, ehkä sillä on sitten enemmän käyttöä?

Ensimmäinen joulukoristekriisikin on jo itkun kanssa kohdattu kun minä menin ja pudotin tytön vauvajouluna lahjaksi saadusta tonttuparista sen herrapuolisen ja sen puukenkä meni pirstaleiksi. Tyttöä harmitti (ja kyllä minuakin) ja hän totesi että "täytyy mennä kenkäkauppaan!" No, niinpä tietysti ja kas kun ei tullut mieleeni mutta nauravatkohan ne kenkäkaupassa jos menen sinne tonttuni kanssa kyselemään?

Onnellista joulunodotusta ihan jokaiselle t: L-E

Talven yllättäjä - kiva kompromissi

Tiedän olevani pitkäselkäisen (ja pitkäkätisen) tytön äiti, silti se saattaa joskus yllättää. Luulin että meidän talvihaalariasiat ovat enemmän kuin kunnossa mutta niin sitä voi erehtyä. Pari viikkoa sitten (ennen kuin talvi edes kunnolla alkoi) alkoi näyttää siltä että neljästä meillä olevasta haalarista kolme alkavat näyttää niska-haaramitalta (ja hihoista) huolestuttavan pieneltä. Jopa ne 104 senttiset Ticketit joiden todellakin luulin menevän heittämällä juuri 3-vuotta täyttäneelle koko talven. Ällistyttävää ja luulen tytön taas venyneen.

Päätin pelata varman päälle ja varmistua siitä että meillä taatusti on joku sopiva haalari koko talven ja ostaa yhden uuden haalarin. Sopivasti osui silmiini Booztin puoleen hintaan tarjoama Ticketin pinkki-oranssi Morton haalari ja klik vaan olin ostanut sen koossa 110 (nyt näyttävät olevan taas täyteen hintaan).

Ja tämähän on jo ihan täysin käytettävän kokoinen niin kuin sen oletinkin olevan. Lahkeissa on varaa kasvaa mutta ei kuitenkaan häiritsevän paljon, hihat ja niska-haara ovat täysin sopivat.

Niin ja väri on sopiva kompromissi! Minähän olisin tykännyt kokopinkistä ja tyttö oranssista, tämä vaihtoehto miellyttää kumpaakin. Tyttö huokaili ihastuksesta kun otin haalarin paketista "ihana haala(r)i, toooosi inana". 

Ja tältä puolelta kun kuvaa niin voi kuvitella kokonaan pinkiksi ja miettiä että olisiko se sittenkin ollut liian pinkki :D.

Kivoja kyykistelykuvia, eikös? Vähän enemmän toivoisimme vielä lunta niin voisi lähteä suksiostoksille. Nyt saa sataa kun lapsikin taas uskaltaa lumella kävellä (kiitos vaan perhetyöntekijällemme hyvästä rohkaisusta).

t: L-E

Huhuiluja

Huhuu täällä ollaan vaikka hiljaista onkin ollut blogin puolella. Allekirjoittanut on voinut huonosti ja hetihän se heijastuu tännekin hiljaisuutena. Toivon valoa tunnelin päähän ja odottelen kuun vaihteen sairaalavisiittejä (vaikka tuskinpa niistä heti mitään hyötyä on - pessimisti ei pety).

Isänpäiväkortti oli tänä vuonna näin hieno - isikin tykkäsi. 3-vuotiaallamme on nykyisin (pakosta) ihan omaakin elämää vaikka vielä kotihoidossa onkin. Äidistä jännää kun toinen vaan reippaasti vilkuttaa että heippa (välillä tekisi mieli vähän itkeä tirauttaa että vauvani on jo niin iso ja reipas). Kiitollinen kyllä olen että apua saa kun sitä pyytää tai oikeastaan en edes pyytänyt vaan sitä jopa neuvolan kautta tarjottiin (vaikka kyllä se vähän hätkähdytti että saamme apua äidin vaikean sairauden takia).

Ja valmistuivathan nämä Minni-lapasetkin vihdoin vaikka niin monta viikkoa niissä meni että epäilin jo UFOksi. Pikkutyyppi meinasi pyörtyä onnesta että kaipa ne Minniksi tunnistaa. 

Niin ja aloitin jo aleshoppailun... Tätä takkia kyttäilin ja kun Booztilta sai alen päälle pienen lisäalen niin tilasin ettei tarvitse enää kyttäillä ja hyvä niin sillä ihanahan se on (ja niiiin sopiva vuoden päästä mutta josko vähän kevättalvella jo käyttäisi). Pakkomiellekuosi - check. Seuraavaksi sitten mietitään niitä housuja mitä tämän kanssa pidetään.

t: L-E

P.S. Meinasin kertoa teille verenpainettani nostattaneen kertomuksen facebookissa luvatta jaetusta neuleohjeestani mutta koska se asia (ilmeisesti) on nyt järjestyksessä niin se siitä sitten taas (tällä kertaa). Kummallisen häilyviä on ihmisten käsitykset kyllä siitä mitä saa ja mitä ei saa jakaa...

Kuomat

Olen edennyt äitiydessäni siihen vaiheeseen että omistan koko postauksen Kuomille. Kas siitä puhe mistä puute? Jokaisena aikaisempana talvena meillä on Kuomat olleet kovassa käytössä, viime talvena oli jopa kahdet. Tänä talvena ajattelin että testataan jotain muuta ja hankin Reiman huopakengät pakkasia odottamaan... Nyt en olekaan enää ihan varma, satuin nimittäin näkemään mummalareissulla kaupassa nämä:

Punaiset valkopilkulliset putkivarsi-Kuomat ja niin muuten näki tyttökin "äiti katso Minni-kennät". Joo, onhan ne mutta jätin ne sinne kun ei tarvita (muka, ehkä...).

Itseäni kiusatakseni kävin sitten ihan vaan katsomassa mitä muuta Kuomiokoski lapsille valmistaa ja olihan siellä yhtä ja toista mitä voisin meille kuvitella, etenkin jos lapsi menee päiväkotiin. Tässä muutama poiminta.

Kuoma Gloria, koot 23-42 

musta, vaaleanpunainen, violetti, lila

Kuoma Pörri, koot 20-39

musta, viininpunainen

Mutta sitten tulin huomanneeksi nämä uutuudet eli huopakengät!

 Kuoma Otso, koot 23-35

musta (harmaa?), punainen, valkoinen

Myös naisille ja miehille näytti olevan omat mallinsa! Vähän alkoi kiinnostaa nämäkin että missähän pääsisi näkemään? Tuleehan se talvi taas vuodenkin päästä (vaikka juuri nyt epäilen tämänkin talven tulemista).

Mitenkäs teillä - löytyykö Kuomia että joo vai ei?

t: L-E

Poniperhe ja neuvolakuulumisia

Toisinaan on mukavaa että oma äitini on säästänyt edes jotain (vielä muutama vuosi sitten kuvittelin että hän on niin siisti ettei omaa minkäänlaisia jemmoja - olin väärässä). Palasimme mummalareissulta allekirjoittaneen kovin 80-lukulaisen My little pony- perheen kanssa. Leikittää hyvin myös seuraavaa sukupolvea ja sai huomattavasti paremman vastaanoton kuin lahjaksi saatu prinsessamekko joka on kuulemma kamala (äitinsä tyttö vaikka onkin saanut muodostaa mielipiteensä ihan itse).

Keskiviikkona poikettiin neuvolassa ja siellä todettiin tytön osaavan yhtä ja toista tarpeellista (jopa äitikin yllättyi kun ei tiennyt tytön kaikkea kysyttyä osaavankaan). Sormi meni suuhun vain silloin kun piti näyttää polvet, ei vissiin oltu tajuttu niistä jutella ollenkaan... No, nyt tietää nekin ja varmuuden vuoksi opeteltiin samaan syssyyn kyynärpää ja olkapääkin. Vieläkö mahtaa olla jotain ruumiinosia mistä ei olla muistettu puhua?

Asia mitä kummastelin oli se että neuvolantädin mielestä 3-vuotiaan pitäisi osata potkia palloa molemmilla jaloilla. Yritin kysellä että miksi muttei hän osannut selittää sitä vakuuttavasti. Sanoin että olenhan minäkin yksijalkainen ollut aina ja jalkapalloilijaa tytöstä ei kai tule mutta silti pitäisi kuulemma kotona treenata toisellakin jalalla potkimista. Täytyyköhän sitten minunkin vaikka olen tähän asti selvinnyt ihan ilman?

Virallinen seisomapituus (vieläpä ihan ilman itkuja mitattu - toista se oli puoli vuotta sitten) oli 101,7cm - ilmankos kesän jälkeen kaapista ei löytynyt nilkkapituisia housuja ollenkaan. Vaatekoko tänä talvena 104/110 ja kengät kokoa 28/29.

Tytön mahdollinen kerhoon tai osa-aikaiseksi päivähoitoon meno on mietityttänyt viime aikoina mutta asiat ovat kovin auki. Jos minä en pysty kuskaamaan niin kuka sitten? Tai jos pystyn viemään mutta en sairastamiseni vuoksi voikaan hakea pois? Elämä on toisinaan aika raskasta ja monimutkaista kun eteen heitetään haasteita joille ei voi mitään. Päivä kerrallaan on ollut hyväksyttävä se etten ole pystynyt olemaan sellainen äiti kuin olisin halunnut. 

t: L-E

P.S. Saattaa olla että ostin tänään tytölle yhden talvitakin Booztilta siksi talveksi joka tulee vasta vuoden päästä. 

Henonen onnittelee 3-vuotiasta

Aika kuluu niin nopeaa! Viime yönä (ihan ajoissa siis) valmistui pitkään ja hartaasti salassa pidetty 3-vuotislahjakeppihevonen (tai henonen, niin kuin tyttö sanoo). Jossain vaiheessa meinasi usko loppua enkä tiennyt tuleeko lopputulos olemaan hevonen vai hirvi mutta kyllä vain synttärisankarin kokonaamahymy oli palkitseva.  Ja nyt meillä laukkaillaan ympäri kotia! Onneksi on tilaa kun omalla porukalla juhlitaan (allekirjoittanut arvostaa erityisesti miehensä lomaviikkoa).

Ihan vastahan hän oli tälläinen - viisas vastasyntynyt!

Nyt äidin iso-pieni-3-vuotias!

t: L-E

Ensilumi(ukko)

Talven ensimmäinen. Ei se nyt kaunis ole mutta onpa ainakin ihan itse tehty. 

Päätin pitää Crocsini ja kappas vaan kun heti huomasin että mullahan olikin näille ihan tarve. 

Tyttö suhtautui lumeen suurella tunteella "KYLMÄÄ, MÄRKÄÄ, mennään sisälle". Hmm, ehkä hän ennen kevättä suostuu kävelemään myös lumen päällä ei vain siinä missä tietä vielä näkyy.

Viime vuonna ensilumi tuli viikkoa myöhemmin isäni syntymäpäivänä ja tänä vuonna osui veljeni syntymäpäivään... Veikkaisko ensi vuodeksi sitten ensilunta tytön syntymäpäiväksi vasta. (ai miten niin lokakuussa on synttärikasauma?)

t: L-E

Sirkushaalari ja huivuri - villaa talveen

Lapsen edellinen villahaalari jäi mystisesti pieneksi (90 senttinen, kummallista ;)). Postitimme sen siis ystäväni Sirkun perheeseen jatkokäyttöön - lapsi kyllä luuli että lähetimme sen sirkukseen. No, Sirkku tai sirkus - mitä noita nyt on - aika sama kai se vissiin (etenkin jos perheessä on kolme vilkasta lasta).

Tilalle ostettiin 110 senttinen Merineuleen ihana merinovillainen haalari - villa on mielestäni ehdottomasti parempi väliasuna kuin fleece ja haalarin alle haalarin pukeminen on vaan helpompaa. Jos hyvin käy niin tällä pärjätään kaksi seuraavaa talvea.

Yhtenä päivänä lapsi ilmoitti haluavansa pukea sirkushaalarin! Hmm, hetken aikaa kesti kun ennen kuin ymmärsin että kyse on uudesta villahaalarista. Tokihan tämä uusikin on sirkushaalari sillä värimaailma täsmää ja molemmat vieläpä olivat raidallisia. Sirkushaalari it is! 

Toisinaan ymmärtäminen on helpompaa. Eilen ymmärsin heti kun lapsi pyysi ulos lähtiessään saada kaulaansa huivurin - luulen että tämä loistava uudissana jää elämään vielä pitkään vaikka kaulurihan se oikeasti on. 

Ja loistava kauluri muuten onkin, jo viime talven hyvin palvellut villainen Kivatin kauluri joka ei kutita kaulaa kun siinä on puuvillainen vuori kaulaa vasten. Voin suositella jos tällaisen vain jostain löytää, tämän ostin muistaakseni Tampereen Sokokselta.

t: L-E

Joo, eiku ei, eiku sittenki joo, eiku... Äiti jahkaa kenkiään.

Koko syksyn olen jahkannut että tilaanko Crocsin AllCast Luxe Duck Bootit itselleni vai en. Parit alekoodit onnistuin sivuuttamaan ihan tilaamatta mutta pari päivää sitten en enää onnistunut (oli huono päivä, haravanvarsi hajosi ja sormeen tuli tikkuja ja syviä haavoja - tarvitsin lohtushoppailua, menihän sentään rikki parhain hiirisormeni :D).

Ja koska Crocsilla ovat keksineet aikakoneen niin toimitus oli supernopea! Tänään aamupäivällä katsoin että lähetystä ei ole vielä pakattu eikä lähetetty, kymmenen minuutin päästä sain seurantakoodin sähköpostiini ja siitä ilmeni että olivat pakanneet nopeasti ja vieneet aikakoneella kengät eilen postiin eli sain sitten iltapäivällä noutaa ne jo omasta postistani. Mahtavaa ja saisko sitä aikakonetta lainata?

Siinä ne nyt olis sitte! Sopivan kokoiset (eli isot 42-43 mutta ei nämä kyllä niin isot ole, mun jalkahan on 41) ja kevyet ja... No nyt sitten jahkaan että pidänkö vai en (aina pitää jahkata jotain ja tänäänkin on huono päivä).

Niin että joo vai ei? Onko kellään näistä kokemuksia? Että pitää vai pakkaa?

t: L-E

Iso tyttö - pieni tyttö

Viikonlopun kotareissulla oli matkassa iso tyttö - käveli mennen tullen reippaasti itse vaikka matka ei ole ihan lyhyt. Äidillä kävi mielessä että joko se nyt on noin iso! Ihan varkain rattaat jäivät toimettomiksi.

Kuvissakin näyttää niin isolta tytöltä ja ihan kohta on kolme! 

Kati Ei ihan vielä-blogista tuli neuvoneeksi minua että "Jos kasvu hirvittää, pue lapselle päälle paria kokoa liian suuri kuosihaalari ja nauti :D" Niinpä! Jos siihen "apualapsenikasvaaliiannopeastiisoksi"-ahdistukseen on olemassa noin helppo keino niin eikun tuumasta toimeen!

Joo-o! Taitaa se vähän vaikuttaa! 

Äidin vauva pussittavassa välikausihaalarissaan :D.

 Laitetaan se vielä kohtalaisen kivan kokoiseen vauvakeinuun ja illuusio on valmis!

t: L-E 

Erään tupsulakin lämmittävä tarina

Jo viime talvena meinasin hankkia Fredriksonin Tupsuliini-lakin mutta en tullut löytäneeksi sopivan väristä ja oikean kokoista mistään. Tänä vuonna oltiinkin sitten ajoissa asialla ja Lasten Metsolasta meille kotiutui musta-valkoinen-Tupsuliini.

Olin tilannut Tupsuliinin siinä koossa mitä tyttö muutenkin Fredriksoneissa käyttää eli 52 (meillä on kaksi Ransua ja yksi Himmi käytössä) mutta kappas vaan kun lakki olikin ai-van lii-an suu-ri. Voi harmitus! 

Tulin huomanneeksi että ollakseen 52 lakki oli jopa hämmästyttävän suuri - sopi omaan päähäni ihan venyttämättä ja pääni on kuitenkin jotain 55-56 senttinen. Tässä vaiheessahan palauttaminen ei tullut enää kyseeseen sillä tuotelaputhan revitään irti kaikesta heti - totta kai.

Ajattelin ettei se ota jos ei annakaan ja kirjoitin sähköpostia suoraan Fredriksonille kysellen että onko tämä koko nyt ok vai olisko väärä lappu lipsahtanut hattuun? Ystävällinen vastaus tuli nopeasti ja meille luvattiin lähettää uusi lakki veloituksetta - liian isonkin saimme pitää!

Uusi lakki tuli postilaatikkoon nopeammin kuin ehdimme edes odottaa ja kokokin oli saatu keskustelemalla oikeaksi - tämä uusi on kokoa 50 ja täydellisen sopiva nyt tulevaksi talveksi. Näissä neulelakeissa näköjään riittää vähän pienempikin koko. Nettishoppailun haittapuolia on tosiaan se että sovittaa ei voi (ja mikä siinäkin on että ne tuotelaput pitää aina poistaa ensimmäisenä?).

Meillä asuu nyt yksi onnellinen Minni-fani joka on suorastaan rakastunut omiin "korviinsa". 

Äidin mieltä lämmittää paitsi lakin ulkonäkö niin myös mielettömän hyvä asiakaspalvelu! Ihan varmasti meillä tullaan näkemään Fredriksoneita jatkossakin! Eikä käynyt mielessäkään ettenkö kertoisi eteenpäin hyvästä palvelusta. Kiitos Fredriksonille, meidän tytöllä on nyt tupsulakkeja aikuisuuteen asti! 

t: L-E

Rymyhaalarit - check!

Melkein 3-vuotiasta on kummastuttanut syksy, lehdet ovat viallisia ja putoavat puista. Ulos pitää pukeutua - ei voi vaan marssia ovesta sisävaatteissa ja pelkissä kengissä. Noinkohan kamalan paljoa viime syksystä muistaakaan? Ensimmäinen lumisade naamalle sai aikaan hysteerisen "haluan sisään, kylmää"-huudon.

Crocsin kumisaappaat ovat olleet todella mieluiset - vielä kivemmat ne olisivat jos olisi lätäköitä niin kuin syksyllä yleensä. Emme ehkä silti kaipaa sadetta vaan ennemmin pakkasta ja sitkeän flunssapöpön kuolemista (kyllä, se on vieraillut meillä ihan liian pitkään ja kaikilla). 

Joku kaivoi keväällä takapihan auki maalämpöhommissa, sama joku ja sen jälkeen muutama muu unohti maisemoida pihan... Nooh, kohtahan tuo talvi hoitaa homman? Vai olisko tommonen pitkä heinikko epätasaisella alustalla sittenkin kiva? Mietittäiskö sitä sitten keväällä taas.

Uusissa talvigoretexeissäkin voi tanssahdella kuin keijukainen. 

Ne ovat sopivat, olivat keväällä alekorissa halvat mutta eivät mätsää oikein minkään kanssa. Mutta ei nyt välitetä pikkujutuista (siis eihän?) - paljon ikävämpää olisi jos koko olisi väärä kuin että väri vaan. Erityisen huonosti nämä tulevat sopimaan punaisen talvihaalarin kanssa.

Tuulet ovat pudotelleet isoja oksia lehtien lisäksi, melkein 3-v. yrittää sinnikkäästi nostaa ne takaisin puuhun mutta kun ei onnistu niin meinaa että "isi kohjaa!"  Mahtava ikä kun isä pystyy vielä kaikkeen!

Takapihan vanhasta liukumäestä on vihdoin uskallettu laskea koko kesän tuumailun jälkeen - kaikki eivät vaan ihan heti ole liukumäki-ihmisiä. Muistikuvani väittäisi etten minäkään ollut, enkä kyllä muista moista taitoa mihinkään tarvinneeni (ei ole onneksi tarvinnut pelastautua lentokoneesta).

Ticketin kierrätetyt rymyhaalarit ovat käyttökelpoisia ja näillä voi mennä ihan mihin vaan - myös navettaan ja hevosen selkään. Ihan yhtä lämpimiä nämä eivät ehkä enää ole kuin uudet mutta onneksi aina voi pukea välikerroksia, näillä keleillä niitä ei ihan vielä tarvita.

t: L-E