Enkeleitä onko heitä

Ihan vähän hyppäsi (vai lenteli?) ostoskoriin Moonkidsiä Boozt.comin loppualesta (joka muuten loppuu tänään). Tiedä sitten kenelle nämä sopii vai sopiiko kenellekään. Nämähän ei oikeasti ole yhtään meidän näköisiä, siis nämähän on vaa-le-an-vih-rei-tä ja hempeitä (liikaa aurinkoa?). Mutta jotenkin kivasti näistä tuli lapsuus mieleen ja tyttömäisiähän nämä on kanssa. 

Pipo on yhden koon eli luultavasti tytölle iso ja minulle pieni mutta luullakseni tytön pää on kuitenkin kasvava eli ongelma korjaantunee ajan mittaan (ja ehdin ostaa tähän sopivan takinkin, missään tapauksessa ei kuitenkaan vaaleanvihreää - paitsi jos lapselle kasvaa todella vahva OMA tahto, muistan nimittäin yhden teinitytön joka kovasti piti aquanvihreästä ;D). Taisin muuten napata viimeisen kappaleen.

Tämän paidan mitoitus onkin sitten taas arvoitus ja jouduin sen ostamaan koossa 110 sillä 104 ei ollut jäljellä ja 98 kuulosti Moonkidsiksi pieneltä. Parempi kai kuitenkin liian iso kuin liian pieni, mikään pakkohan tätä ei ole saada heti käyttöön (ei kai tuo ole liian lapsellinen esim. 5-vuotiaalle ;)). Jaa-ah, saas nähdä tykkäänkö livenä yhtään vai näyttääkö yöpaidalta.

Hyvin helposti olisin voinut sieltä kotiuttaa kasan muutakin Moonkidsiä mutta kun  niitä melkein mielummin ostaisi sovittamalla ja eihän me nyt oikeasti mitään tarvittu.

Kaikkeni yritin...

...mutta huusivat liian kovaa. Meinaa nämä  ihanat Bisgaardit:

 Jep. Tilasin nämä meille juuri Pikkujaloista ainakin sovitettavaksi ja kuolattavaksi (palautusoikeus taitaa kyllä mennä siihen jos oikein kovasti kuolaan). Tarkkaan harkiten kuitenkin ostos tehtiin ja kovasti koitin vastustaa ja laskeskelin tytön jalankasvua ja tein tarkkoja mittauksia. Siis hei KUKA ostaa TALVIkengät heinäkuussa? Tai no, ainakaan vajaa 2-vuotiaalle...

Näköjään minä ostan. Ehkä näissä vetosi se että muistuttavat kovasti niitä kenkiä joilla itse lapsena tallustin. Niin ja Prinsessan aarteet blogin Jessica kehuskeli näitä minulle vielä lisää, tosin heillä on ollut toisenvärisiä (täällä).

Värin nimi on granaattiomena eikä minulla ole hajuakaan miltä näyttää luonnossa eli ovatko enemmän punaiset vai pinkit (no, kumpikin taitaa sopia meille). Toki harkitsin myös kovasti että odotan ne tämän vuotiset värit myyntiin mutta jaa-ah ainahan mä voin sitten talvialesta (joutua) osta(ma)a(n) toiset ihanat kengät. (Tai oman luonteeni tuntien ostan lokakuussa jo toiset :D)


Mikä niitä tanskalaisia muuten vaivaa kun tekevät ihania lastenvaatteita ja toinen toistaan ihanampia kenkiä? Muistattehan vielä meidän kesäsandaalit täällä?

Mutta kun mä HALUUN!

Tähän aikaan illasta ei onneksi enää ole kyse varttia-vajaa-kaksivuotiaan uhma- eikun siis tahtoiästä vaan sitä että tämä äiti tahtoo! Nimittäin olen kaksi edellistä talvea etsinyt arkikäyttöön sopivia kenkiä ja siis nimenomaan sopivia, varpaani eivät ole useidenkaan kenkien kanssa yhteensopivat. Mutta juuh, ei ole löytynyt ei sitten täydellä hintaa eikä alesta... Ja taas on talvi tulossa. Asiassa on kuitenkin edistytty sen verran että tänään tajusin että mä haluan nää:

Ongelmahan on sitten se että näitä ei taida löytyä koossa 41 (tai mahdollisesti jopa 42), mutta kun mä HALUUN! Haluan kauniit nahkakengät lampaanvillavuorella ja kivalla värillä. Jooh ja jos joku tulee ehdottamaan Riekereitä mä lupaan nauraa (edelliset Riekerit kestivät käytössäni yhden talven, seuraavana niillä sai heittää vesilintua, vaikka syytönhän se lintu siihen oli).

Ja anteeksi vaan kaikille jotka kuvittelivat tätä lastenkenkäpostaukseksi vaikka tokihan olen oman äitini lapsi minäkin ;).

Musta suk... eikun housuinen?

Kyllä kuulkaas nyt on tehty asiasta (oman pääni sisäinen) ongelma. Meidän tytön jemmakaapista puuttuu mustat housut jotka sinne olisi kiva tallettaa odottamaan kevättä 2013 koska takkiasiat ovat järjestyksessä. No, ongelmaahan ei sikäli ole että mustia housujahan on AINA tarjolla - se hinta onkin sitten eri asia ;). 

Reimatec Lauha

Reimatec Hiesu

 Olisiko noista ylläolevista vaihtoehdoiksi? Ja tietääkö kukaan onko noilla oikein mitään muuta eroa kuin se että toinen on pienten ja toinen isojen mallia? Reimateceista kun saattaisi riittää ensi vuonna 98 koko (?). Tyttö tosin saattaa olla jo lähemmäs metrin mittainen jo keväällä mutta toisaalta mahtuu nyt vielä 86 senttisiin Reimatec-housuihin (tai ainakin mahtui vielä viimeksi kun olivat käytössä). Lyhytjalkainen siis ollut tähän asti.

Molo kids Philo

Itse asiassa ongelma taitaa olla se että äiti haluaisi nuo ylläolevat :D. Heräsin vain liian myöhään siihen että tarvittaisiin housutkin eli koon 104cm kohdalla myydään jo eioota (tai sitten aleprosentit eivät ole kohdillaan jos kokoa on). Vai riittäisiköhän näistä mitenkään 98cm?

Saapas nähdä joudunko jättämään housuostokset kevääseen, vaikka juuri nyt tästä onkin kehkeytynyt kunnon pakkomielle (kiitos vaan kaksipäiväisen mahataudin :/).

Leppäkerttu ja isoäitejä - kesälomaompeluksia

Paljon en miehen kesälomalla jaksanut ommella, paljon vähemmän itse asiassa kuin olisin halunnut, mutta jotain kuitenkin. Kaksi Mekkotehtaan Katariinaa sarjatyönä serkuksille, näissähän on vain helma erilainen. Yläosat ihanasta punaisesta joustofroteesta (Royal-tuote) ja alaosat trikoosta. 

 Veljentyttöni pitää leppäkertuista ja ajattelin että tytöstä voisi olla hauskaa pukeutua leppäkertuksi itsekin. Jotenkin tästä vaan tuli vähän minnihiirimäinen, nooh, naamiaisiin sitten samalla mekolla ;). Kelpasi ja tykkäsivät niin paljon että kiskoivat mekon heti päälle koko päiväksi perjantaina kun pääsivät tulemaan meidän luo (kuinka vaikeaa on sovittaa kahden kesälomailevan perheen aikataulut yhteen? Niin vaikeaa että jäi meidän viimeiseksi lomapäiväksi). Pallotrikoo on tilattu Sampsukasta ja olikin niin kivaa että harmi kun tilasin niin vähän.

 Omalle tytölle sitten tein helman Liandlon isoäidinneliö-trikoosta (tilattu Royal-tuotteelta joku aika sitten). Helman palanen oli itse asiassa jäännöspala tästä:

 Eli tunika/pitkähihainen singoalla tai mikäsenytsittenonkaan. Näyttää livenä paljon kivemmalta kuin näissä kuvissa - johtuisiko sormenjäljistä kameran linssissä ja 20kk vanhan vauhdikkuudesta - välillä tuntuu että tyttö ei oppinut ollenkaan kävelemään mutta juoksemaan kyllä. Housut kapeahkot ja samasta joustofroteesta kuin mekkojen yläosa.

 Veikkaan ettei ole lähellekään viimeinen Katariina-mekko tässä huushollissa - malli on niin mukava ja näyttää hyvältä hoikemmallakin lapsella (veljentyttö on todella hoikka ja mekko näytti hyvältä hälläkin). Saa nähdä teenkö koskaan yhtään puuvillaista versiota kun näistä joustofrotee/trikoisista tulee näin kivoja. Edellinen Katariinahan oli siis tämä - se on ollut jo kovassa käytössä joten veikkaan samaa tälle uudemmalle.

Tuolleen tuolilla seisten ehtii ottaa muutaman paikoillaan olevan kuvan - jos on nopea, mallilla kun on yleensä kova kiire muihin hommiin :D.

Pidämme Pitayasta

Kiitos Miiman mahtavan vinkin meille kotiutui Karpaloshopista jo viime maanantaina ihana ja piiitkään jahkailun ja harkinnan kohteena ollut Molo kidsin softshell (kerrankin kannatti jahkailla pitkään niin saatiin hinta kohdilleen). Tuota väriä olin pähkäillyt pitkään ja se olikin syynä jahkailuun kun en missään päässyt livenä näkemään että minkä värinen se sitten oikeasti on. Värihän on nimeltään siis pitaya, joka ei ainakaan itselleni sanonut yhtään mitään väristä :D. Veikkaan että siinä on syy miksi näitä on yhä monessa paikassa myymättä.

 Onneksi tällä kertaa saimme yllättyä iloisesti, tämähän on ihana! Paljon parempi kuin kuvittelin. Näissä kuvissa aika oikealta näyttää ainakin omalla koneellani. Sellainen kiva korallihtava punainen, eikä ollenkaan räikeä tai liian vaalea (kumpaakin etukäteen vähän pelkäsin). Koko on niinkin suuri kuin 110cm, kaupassa ei ollut jäljellä pienempää ja toisaalta vertailin mittoja meidän nyt käytössä olevaan 90 senttiseen Didriksoniin (kuvia täällä) ja tuntui että pienempi ei olisi oikein ollenkaan sitä isompi ja tästähän on tarkoitus tulla seuraaja sille mainiolle takille.

 Isolta näyttää siis vielä, mutta niin kuuluukin kun lapsella on pituutta noin 90 senttiä. Vuorihan tässä on aika räikeä - suorastaan neon - mutta noin vähissä määrin kiva tehokeino kun näkyy käytössä vain hupun sisäpuolesta. Kuvissa ei tietenkään toistu niin loistavana. 

Nyt meillä on kyllä sitten uudenlainen ongelma. Unohdin että me oltasiin tarvittu myös mustat housut ja mielellään takin kanssa saman merkkiset (mihinkäs sitä luottomerkistä vaihtaisi) meillähän kun on kaapissa myös valko-musta Ticketin takki jonka kanssa ne samat housut toimisivat hyvin. Aleostoksiin heräsin vaan liian myöhään, meidän kokoon (oletan että täytyisi olla jo 104cm) en ole törmännyt enää missään. Onneksi mustia housuja saa varmasti ensi vuonnakin - harmi vaan että täyteen hintaan ;).

Nyt kun olette nähneet meidän mainiot kuvat ihanasta takista niin vinkkaan että muutamassa koossa niitä on vielä Karpaloshopissa jäljellä - täällä.

Mistä muuten saisi äidille yhtä kivan softshellin kuin lapselle?

Viime kesän mekko...

...on tämän kesän hellepaita (vaikka juu, ei ole sitä hellettä näkynyt).

 Mekko on Kappahlista vuosi sitten keväällä hankittu ja maksoi alerekistä muistaakseni kolme euroa eli hyvin on hintansa tienannut. Kokolapussa lukee 80cm mutta on mielestäni kuitenkin sitä pienempi, käytettiin meillä mekkona kun vaatekoko oli 74cm.

Mekon tämän kesän käytöstä en voi ottaa kunniaa itselleni, minun on myönnettävä että näin kekseliäs oli mieheni :O (hän jopa tiesi että mekko on viime kesäinen mutta ajatteli kokeilla että toimisiko näin). Aina se jaksaa yllättää, siis mies, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Lapsi on lahjottu kuviin uudella herkulla: Linkosuon valkosipuli ruissipseillä - ehdottomasti suosittelen!

Joskus isikin onnistuu ;)

Mulla oli tänään vapaapäivä tai siis olin yksin kotona :). On ollut taas hieman kivulias kausi :/ ja Ruotsin sukulaisten jälkeen kaipasin lepoa jota mies sitten järjesti (ihan vähän vaan täytyi vihjaista ;)). Kävivät katsomassa lentokoneita ja kiertelemässä kauppoja pitkän kaavan mukaan ja syömässäkin tietysti. 

 Takaisin tuli hitusen väsynyt mutta päiväänsä tyytyväinen tyttö jolla oli uusi mekko :O (minä kielsin isiä ostamasta enää yhtään lelua, en älynnyt kieltää mekko-ostoksia ;)). Tällä kertaa isimies kuitenkin onnistui valtavan hyvin! Matkaan oli tarttunut Lindexiltä ihana lintumekko.

 Huokailin ihastuksesta ja mies väitti että tyttö valitsi itse. No, olipa kenen valitsema hyvänsä niin ihana se ainakin on. Kepeää puuvillakangasta ja värikkäitä lintuja, mallikin aika mukava (kokovalkoisena saattaisi kyllä näyttää yöpuvulta). Tyttö on muuten alkanut pelaamaan Wiin tasapainolaudalla, mallioppimista parhaimmillaan :D.

 Alla kuva Lindexin sivuilta. Värit on luonnossa kyllä paaaaljon kauniimmat, tästä saa ihan liian hailakan kuvan ja tuon kuvan perusteella en ostaisi vaan väittäisin meille liian hempeäksi.

Tähän loppuun vielä kuva kuinka meidän ystävänpäivälapsen hiuskiehkurat muodostavat sydämen (vai huomaakohan sitä kukaan muu kuin äiti ja isi? :D).

Haluatteko vielä tietää mitä minä tein tänään? No, kerron kumminkin. Katselin Mediumin (siis Näkijän) kuudetta kautta dvd:ltä (sattuu olemaan lempparisarjani) kun seitsemännen kauden dvd-boksi ilmestyy 18. päivä (ja on muuten jo matkalla postissa luokseni). Mieheni väittää ettei tätä sarjaa katso kukaan muu kuin minä, oliskohan noin? :D

Pakkosaadakettuja!

Odotan syksyä! No juu, ihan vaan siitä syystä että silloin tulee kankaana myyntiin nämä:

Tämä punakeltainen on jo nyt meidän koko perheen pakkosaadasuosikki (jopa mies oli sitä mieltä :O). Lupaan itkeä jos jään ilman :D. Mullahan on näihin tytöllä ne sydänhousutkin valmiina (molemmat käy). 

 Tästä ruskea-oranssista kuulemma tulee myyntiin vaatettakin. Kivaahan sekin mutta ei ihan niin pakko saada kuin tuo punakeltainen, mutta voisin kuvitella itselleni juuri tuollaista kettupaitaa kuitenkin (eli pitääkös sitä nyt sittenkin saada :D). Jokohan näitä saisi ennakkotilattua (minäkö malttamaton). Tulossa on myös sieniä ja bambeja, niiden kohdalla täytyy vielä harkita kun nuo ketut vei mun sydämen.

Niin siis nämähän on PaaPiin kettuja Noshille, parempaa yhteistyötä en voisi toivoa! Jatkakaa samaan malliin - kiitos!

Kettuja odotellessa voi olla että mun tarttee ommella tästä:

Kun se jo tuolla odottelee paidaksi ja mekoksi (?) pääsemistä. Punaisten sydänhousujen kaveria siis, ehkäpä.  Muihin kivoihin punaisen kanssa sopiviin kankaisiin en ole vielä törmännyt, eikä kukaan ole vinkannut saati linkannut ;).

Sattuuhan sitä että tottuu...

...portaisiin ja muihin esteisiin...

 ...suihkulähteisiin ja auringonpaisteeseen...

 ...kurkotteluun...

 ...hellehattuihin ja aurinkolaseihin...

ja niihin Meandin vaatteisiin jotka keväällä näyttivät ei niin kivoilta.

Paketista kaivettiin pari singoallaa odottamaan tulevaisuutta (koko on hurjan kuuloinen 110/116 mutta nämähän ei ole mitään älyttömän reiluja). Pupu hyppäsi heti päälle ja on kyllä vielä kohtalaisen pitkä mekko mutta päällehän se jäi kun ei saanut riisua. Minähän en vielä keväällä tykännyt froteevaatteista yhtään :O. Äkkiäkös tuossakin taas mieli on muuttunut :D. Tuota vaaleanbeigepohjaista sulattelen vielä että onko kiva mutta ehkä jo ensi kesänä on :D. Niinhän muuttui kivaksi tuo kolmessa ensimmäisessä kuvassa esiintynytkin mekko talven aikana.

"vien äkkiä tämän mekon turvaan niin äiti ei lähetä sitä takaisin"

Mutta noin muuten me ollaan niiiiiin lomalla. On käynyt vähän vieraita ja yksi tärkeä ja odotettu myös jätti tulematta (voi mumma minkä teki). Ensi viikolla tavataan vähän Ruotsin sukulaisia ja vähän etelä-Suomen sukulaisia mutta muuten ollaan ihan aikatauluttomia :). Niin ja tapellaan kotona (ihan aiheesta tai sen vierestä ;)).

P.S. Onneksi kukaan ei enää muista tätä tai tätä ;)

Pieniä junia, isoja lentokoneita ja yksi kissafani

Meille kävi eilen ostoksilla aika hassusti. Satuimme löytämään poistopisteeltä Brion maatila-junaratasetin tai siis mieheni sattui ja näytti sitä minulle. Hintalapussa luki 15,00. Päässäni raksutti, siisettämitähäh, eikös se ole moisesta aika vähän? (oikeasti minulla ei ollut harmainta aavistustakaan näiden hinnoista mutta se kuulosti vähältä) Setti oli siis tämä:

Epäilin kyllä hetken myös väärää hintalappua (eihän nykyään tunnu saavan oikein mitään viidellätoista eurolla :/)  mutta hinta oli sama kassallakin :O. Niinpä tulimme kotiin junaradan kanssa, aihekin oikein sopiva, asummehan maalla ja junaradan vieressä.  Ja minä hämmästyin hienoa veivaa-nosta lasti magneetilla ylös systeemiä tuossa rakennuksessa (iiiik, oikeasti toimiva lelu ;)).

 Pikkuihminen tykästyi ja pääsi heti leikkimään vaikkei ollutkaan synttärit tai joulu (isimies ei olisi jaksanut odottaa sellaisiin juhliin ;)). Jep ja äiti tietysti googletteli että moisen setin hinta on ainakin jossain neljänkympin kieppeillä, monessa paikassa jopa enemmän. Lisäksi Brion sivulla tätä tituleerattiin vielä uutuudeksi (tullut markkinoille viime vuonna). Laatikossa luki plus 3-vee, noh, me takavarikoitiin vain liikennemerkki parempaan talteen, se kun uhkasi joutua syödyksi.

 Näin hienosti ja keskittyneesti tyttö laittaa lehmän vaunuun. Huono juttuhan tässä on tietysti se että nälkä kasvaa syödessä ja nyt tietysti katsellaan tästä eteenpäin junarata-alennuksiakin sillä silmällä :D. Oma vanha junaratani on mummalassa ja saa pysyäkin siellä kaikkien leikittävänä :).

 Tämä mekko muuten on isimiehen aleostos Lindexiltä (?) ja on kokoa "sopivampi ehkä ensi kesänä". Mutta sattuu olemaan kovin ihana niin toki sitä täytyy käyttää jo nyt. Täällä ei tosin ole vielä ollut hellettä ja heti kun ovesta menimme ulos niin hyttyset hyökkäsivät kimppuun sankoin parvin. Palasimme sisälle ja alistuimme pukemaan vähän suojaa:

Käyhän se näinkin ja jos tuosta mekosta jää jotain jäljelle sitten kun se ei enää mahdu mekkona niin taidanpa pätkäistä sen hameeksi :D. Kummallista muuten kuinka usein nuo feikkicrocsit sujahtavat jalkaan ja miten kovaa niillä pääsee - takapihajuoksun maailmanmestaruuksista jos taisteltaisiin niin veikkaisin voittajan menevän tässä.

 Ollaan me ehditty tänä viikonloppuna jo muutakin, nimittäin lentämään - tosin vain leikisti mutta sentään oikealla koneella. Tytön hiukset ovat muuten venyneet ja paksuuntuneet ihan silmissä, hyvin huomaa kuvistakin. Minä jo vähän mietin takahiuksien leikkaamista mutta en saanut lupaa (hassu kun menin kysymään).

 Ilmailumuseolla poikettiin siis eilen ennen kauppaa, siellä kun on portaat ja mumma oli huolissaan kun meidän pikkuihminen ei muka osaa/opi niitä kiipeämään (teoria perustui epäonnistuneeseen mummalan portaiden alastuloyritykseen kun mumma kiskoi lasta melkein vaakasuoraan eteenpäin). Väittäisin että sujuu hyvin molempiin suuntiin kun ei hoputa ja tarjoaa pikkusormen verran tukea.

 Ylös asti jaksoi kiivetä ja omin jaloin tuli alaskin päin että terveisiä vaan mummalle :).

Meille tuli muuten tytölle Lasten Juulia ja Joonatanin alesta joku aika sitten mielettömän ihana ja mieluinen Molo kidsin kissapipo (3-5-v kokoa, sanoisin ettei nämä ainakaan meidän pallopäälle kovin reiluja ole vaikka jossain niin väitettiinkin ;D). Ainoa pipo ikinä joka pysyy päässä, tyttö siis tykkää siitä niin paljon ettei halua ottaa sitä pois ja jos saa valita niin kissapipolla mennään vaikkei se muuhun asustukseen sopisikaan. No, ei ole niin nuukaa jos Tutan lentokoneet kohtaavat Molon kissat hieman epäsopivissa sävyissä. Pääasia että lapsi on tyytyväinen ja korvat suojassa kun tarve on. Taustalla muuten on Draken, hihi, minäkin näitä vähitellen vuosien "koulutuksella" alan tunnistaa - veikkaan silti että kohta tyttö ohittaa minut näidenkin tietämyksessä :D.