Viime kesän mekko...

...on tämän kesän hellepaita (vaikka juu, ei ole sitä hellettä näkynyt).

 Mekko on Kappahlista vuosi sitten keväällä hankittu ja maksoi alerekistä muistaakseni kolme euroa eli hyvin on hintansa tienannut. Kokolapussa lukee 80cm mutta on mielestäni kuitenkin sitä pienempi, käytettiin meillä mekkona kun vaatekoko oli 74cm.

Mekon tämän kesän käytöstä en voi ottaa kunniaa itselleni, minun on myönnettävä että näin kekseliäs oli mieheni :O (hän jopa tiesi että mekko on viime kesäinen mutta ajatteli kokeilla että toimisiko näin). Aina se jaksaa yllättää, siis mies, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Lapsi on lahjottu kuviin uudella herkulla: Linkosuon valkosipuli ruissipseillä - ehdottomasti suosittelen!

Joskus isikin onnistuu ;)

Mulla oli tänään vapaapäivä tai siis olin yksin kotona :). On ollut taas hieman kivulias kausi :/ ja Ruotsin sukulaisten jälkeen kaipasin lepoa jota mies sitten järjesti (ihan vähän vaan täytyi vihjaista ;)). Kävivät katsomassa lentokoneita ja kiertelemässä kauppoja pitkän kaavan mukaan ja syömässäkin tietysti. 

 Takaisin tuli hitusen väsynyt mutta päiväänsä tyytyväinen tyttö jolla oli uusi mekko :O (minä kielsin isiä ostamasta enää yhtään lelua, en älynnyt kieltää mekko-ostoksia ;)). Tällä kertaa isimies kuitenkin onnistui valtavan hyvin! Matkaan oli tarttunut Lindexiltä ihana lintumekko.

 Huokailin ihastuksesta ja mies väitti että tyttö valitsi itse. No, olipa kenen valitsema hyvänsä niin ihana se ainakin on. Kepeää puuvillakangasta ja värikkäitä lintuja, mallikin aika mukava (kokovalkoisena saattaisi kyllä näyttää yöpuvulta). Tyttö on muuten alkanut pelaamaan Wiin tasapainolaudalla, mallioppimista parhaimmillaan :D.

 Alla kuva Lindexin sivuilta. Värit on luonnossa kyllä paaaaljon kauniimmat, tästä saa ihan liian hailakan kuvan ja tuon kuvan perusteella en ostaisi vaan väittäisin meille liian hempeäksi.

Tähän loppuun vielä kuva kuinka meidän ystävänpäivälapsen hiuskiehkurat muodostavat sydämen (vai huomaakohan sitä kukaan muu kuin äiti ja isi? :D).

Haluatteko vielä tietää mitä minä tein tänään? No, kerron kumminkin. Katselin Mediumin (siis Näkijän) kuudetta kautta dvd:ltä (sattuu olemaan lempparisarjani) kun seitsemännen kauden dvd-boksi ilmestyy 18. päivä (ja on muuten jo matkalla postissa luokseni). Mieheni väittää ettei tätä sarjaa katso kukaan muu kuin minä, oliskohan noin? :D

Pakkosaadakettuja!

Odotan syksyä! No juu, ihan vaan siitä syystä että silloin tulee kankaana myyntiin nämä:

Tämä punakeltainen on jo nyt meidän koko perheen pakkosaadasuosikki (jopa mies oli sitä mieltä :O). Lupaan itkeä jos jään ilman :D. Mullahan on näihin tytöllä ne sydänhousutkin valmiina (molemmat käy). 

 Tästä ruskea-oranssista kuulemma tulee myyntiin vaatettakin. Kivaahan sekin mutta ei ihan niin pakko saada kuin tuo punakeltainen, mutta voisin kuvitella itselleni juuri tuollaista kettupaitaa kuitenkin (eli pitääkös sitä nyt sittenkin saada :D). Jokohan näitä saisi ennakkotilattua (minäkö malttamaton). Tulossa on myös sieniä ja bambeja, niiden kohdalla täytyy vielä harkita kun nuo ketut vei mun sydämen.

Niin siis nämähän on PaaPiin kettuja Noshille, parempaa yhteistyötä en voisi toivoa! Jatkakaa samaan malliin - kiitos!

Kettuja odotellessa voi olla että mun tarttee ommella tästä:

Kun se jo tuolla odottelee paidaksi ja mekoksi (?) pääsemistä. Punaisten sydänhousujen kaveria siis, ehkäpä.  Muihin kivoihin punaisen kanssa sopiviin kankaisiin en ole vielä törmännyt, eikä kukaan ole vinkannut saati linkannut ;).

Sattuuhan sitä että tottuu...

...portaisiin ja muihin esteisiin...

 ...suihkulähteisiin ja auringonpaisteeseen...

 ...kurkotteluun...

 ...hellehattuihin ja aurinkolaseihin...

ja niihin Meandin vaatteisiin jotka keväällä näyttivät ei niin kivoilta.

Paketista kaivettiin pari singoallaa odottamaan tulevaisuutta (koko on hurjan kuuloinen 110/116 mutta nämähän ei ole mitään älyttömän reiluja). Pupu hyppäsi heti päälle ja on kyllä vielä kohtalaisen pitkä mekko mutta päällehän se jäi kun ei saanut riisua. Minähän en vielä keväällä tykännyt froteevaatteista yhtään :O. Äkkiäkös tuossakin taas mieli on muuttunut :D. Tuota vaaleanbeigepohjaista sulattelen vielä että onko kiva mutta ehkä jo ensi kesänä on :D. Niinhän muuttui kivaksi tuo kolmessa ensimmäisessä kuvassa esiintynytkin mekko talven aikana.

"vien äkkiä tämän mekon turvaan niin äiti ei lähetä sitä takaisin"

Mutta noin muuten me ollaan niiiiiin lomalla. On käynyt vähän vieraita ja yksi tärkeä ja odotettu myös jätti tulematta (voi mumma minkä teki). Ensi viikolla tavataan vähän Ruotsin sukulaisia ja vähän etelä-Suomen sukulaisia mutta muuten ollaan ihan aikatauluttomia :). Niin ja tapellaan kotona (ihan aiheesta tai sen vierestä ;)).

P.S. Onneksi kukaan ei enää muista tätä tai tätä ;)

Pieniä junia, isoja lentokoneita ja yksi kissafani

Meille kävi eilen ostoksilla aika hassusti. Satuimme löytämään poistopisteeltä Brion maatila-junaratasetin tai siis mieheni sattui ja näytti sitä minulle. Hintalapussa luki 15,00. Päässäni raksutti, siisettämitähäh, eikös se ole moisesta aika vähän? (oikeasti minulla ei ollut harmainta aavistustakaan näiden hinnoista mutta se kuulosti vähältä) Setti oli siis tämä:

Epäilin kyllä hetken myös väärää hintalappua (eihän nykyään tunnu saavan oikein mitään viidellätoista eurolla :/)  mutta hinta oli sama kassallakin :O. Niinpä tulimme kotiin junaradan kanssa, aihekin oikein sopiva, asummehan maalla ja junaradan vieressä.  Ja minä hämmästyin hienoa veivaa-nosta lasti magneetilla ylös systeemiä tuossa rakennuksessa (iiiik, oikeasti toimiva lelu ;)).

 Pikkuihminen tykästyi ja pääsi heti leikkimään vaikkei ollutkaan synttärit tai joulu (isimies ei olisi jaksanut odottaa sellaisiin juhliin ;)). Jep ja äiti tietysti googletteli että moisen setin hinta on ainakin jossain neljänkympin kieppeillä, monessa paikassa jopa enemmän. Lisäksi Brion sivulla tätä tituleerattiin vielä uutuudeksi (tullut markkinoille viime vuonna). Laatikossa luki plus 3-vee, noh, me takavarikoitiin vain liikennemerkki parempaan talteen, se kun uhkasi joutua syödyksi.

 Näin hienosti ja keskittyneesti tyttö laittaa lehmän vaunuun. Huono juttuhan tässä on tietysti se että nälkä kasvaa syödessä ja nyt tietysti katsellaan tästä eteenpäin junarata-alennuksiakin sillä silmällä :D. Oma vanha junaratani on mummalassa ja saa pysyäkin siellä kaikkien leikittävänä :).

 Tämä mekko muuten on isimiehen aleostos Lindexiltä (?) ja on kokoa "sopivampi ehkä ensi kesänä". Mutta sattuu olemaan kovin ihana niin toki sitä täytyy käyttää jo nyt. Täällä ei tosin ole vielä ollut hellettä ja heti kun ovesta menimme ulos niin hyttyset hyökkäsivät kimppuun sankoin parvin. Palasimme sisälle ja alistuimme pukemaan vähän suojaa:

Käyhän se näinkin ja jos tuosta mekosta jää jotain jäljelle sitten kun se ei enää mahdu mekkona niin taidanpa pätkäistä sen hameeksi :D. Kummallista muuten kuinka usein nuo feikkicrocsit sujahtavat jalkaan ja miten kovaa niillä pääsee - takapihajuoksun maailmanmestaruuksista jos taisteltaisiin niin veikkaisin voittajan menevän tässä.

 Ollaan me ehditty tänä viikonloppuna jo muutakin, nimittäin lentämään - tosin vain leikisti mutta sentään oikealla koneella. Tytön hiukset ovat muuten venyneet ja paksuuntuneet ihan silmissä, hyvin huomaa kuvistakin. Minä jo vähän mietin takahiuksien leikkaamista mutta en saanut lupaa (hassu kun menin kysymään).

 Ilmailumuseolla poikettiin siis eilen ennen kauppaa, siellä kun on portaat ja mumma oli huolissaan kun meidän pikkuihminen ei muka osaa/opi niitä kiipeämään (teoria perustui epäonnistuneeseen mummalan portaiden alastuloyritykseen kun mumma kiskoi lasta melkein vaakasuoraan eteenpäin). Väittäisin että sujuu hyvin molempiin suuntiin kun ei hoputa ja tarjoaa pikkusormen verran tukea.

 Ylös asti jaksoi kiivetä ja omin jaloin tuli alaskin päin että terveisiä vaan mummalle :).

Meille tuli muuten tytölle Lasten Juulia ja Joonatanin alesta joku aika sitten mielettömän ihana ja mieluinen Molo kidsin kissapipo (3-5-v kokoa, sanoisin ettei nämä ainakaan meidän pallopäälle kovin reiluja ole vaikka jossain niin väitettiinkin ;D). Ainoa pipo ikinä joka pysyy päässä, tyttö siis tykkää siitä niin paljon ettei halua ottaa sitä pois ja jos saa valita niin kissapipolla mennään vaikkei se muuhun asustukseen sopisikaan. No, ei ole niin nuukaa jos Tutan lentokoneet kohtaavat Molon kissat hieman epäsopivissa sävyissä. Pääasia että lapsi on tyytyväinen ja korvat suojassa kun tarve on. Taustalla muuten on Draken, hihi, minäkin näitä vähitellen vuosien "koulutuksella" alan tunnistaa - veikkaan silti että kohta tyttö ohittaa minut näidenkin tietämyksessä :D.