torstai 27. joulukuuta 2012

Oli se joulu meilläkin

Oltiin mummalassa ja lahjamäärä oli kerrankin maltillinen (jeee!), tyttö sai kauko-ohjattavan Brio-veturin (josta tykkäsi koko perhe, erityisesti isimies :D) ja tuollaisen aseman johon voi äänittää omat kuulutuksensa (ehdoton hitti! Äiti kiittää Citymarketin poistolavaa ja alhaista hintaa :D). Enonsa (eli veljeni) perheeltä lahjaksi tuli Duplo-huoltoasema, mieletön menestys oli erityisesti huoltoaseman vessa, jonka ovessa kävi tasainen Duplo-ukkoliikehdintä koko joulun ajan (ai miten niin potta- ja vessa-asiat ajankohtaisia :D). Lisäksi tuli Nalle Puh-pehmo ja muistipeli hedelmäkuvilla. 

Jouluun asti päästiin vaikka ei se ihan niin mennyt kuin Strömsössä tai kuvitelmissa... Joulun saldona mm. kotiin unohtuneet lääkkeet (ja tietysti myös resepti) eli isimies ajeli kotiin ja takaisin vielä aatonaattona, hajonneet joulukuusenkynttilät ja uusien shoppailu hätäisesti vielä aattoaamuna, niin ja toki aatonaattoiltana isimies kärsi pikaisesti sen saman mahapöpön jonka itse jo aikaisemmin sairastin ja loppujoulusta häneen iski flunssa. Bonuksena vielä meidän auto on nyt etupuskuria köyhempi mutta kukapa sellaista kaipaa ja sattuuhan sitä. Ja toki perinteinen jouluriitakin saatiin ennen kotiintuloa aikaiseksi (ei onneksi miehen kanssa kuitenkaan). Nyt poden (myös perinteistä) joulun jälkeistä ikävää joka tuntuu vuosi vuodelta olevan vaan yhä raskaampi kantaa. Onneksi postissa odotti sentään pienenä piristyksenä ensi talven toppaa, jota tyttö ei vielä suostunut sovittamaan, jospa huomenna sitten. 

6 kommenttia:

  1. Kaikenlaista! Sitä riitaa en ihmettele :) ja omat kulutukset on aika vaikuttava juttu! siistii! meidän pojat sai kivoja lahjoja, olen iloinen. :) traktorijuttuja pääasiassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kummallista kuinka kohdallani on käynyt niin että omena on paitsi pudonnut niin myös vierinyt kauas puusta :D. En melkein ikinä osaa ymmärtää että äitini todella on äitini niin erilaisia ollaan kuin yö ja päivä, onneksi sentään kohdataan aamulla ja illalla ohimennen :D. Mutta juu, siis väkisinkin törmätään viimeistään kolmantena päivänä siitä kun ollaan taas tavattu... Fiksumpi olisi lähtenyt kotiin jo sinä kolmantena päivänä.

      Juuh, ostaessa en ymmärtänyt että tuohon asemaan tosiaan voi äänittää... Isimies sen sitten minulle kertoi kun purki aseman laatikosta ihan testatakseen että se toimii :D. Iloinen yllätys siis että vahingossa tuli ostettua jotain noin älyttömän kivaa.

      Poista
    2. Mulla sama juttu oman äidin kanssa: en tajua miten se voi olla mun äiti, sellainen käsittämättömän fatalistinen, masentunut, marttyyri ressukka. Yöks ja huoh. Kyllä me toimeen tullaan, mutta tuntuu kuin mä olisin sen äiti eikä toisin päin.... (Haluaisin kuvitella olevani aika paljon reippaampi noin niinkuin asenteeltani) ja juuh, masentunut on masentunut mutta kyllä se on vähän omakin valinta jos koko elämänsä haluaa vetää menemään marttyyriasenteella... Tulipa avautuminen... Äidit, perkele!
      Onneksi me ollaan sentään parempia kuin omamme, eikös ;)

      Poista
    3. No NYT mä ymmärrän kuinka me tullaan niin hyvin toimeen keskenämme (siis sinä ja minä) :D. Helppokos tuohon on samaistua! Toki me ollaan parempia kuin omamme, kai ja toivottavasti ainakin! Muutaman kymmenen vuoden päästä sitten nähdään kuinka kävi :D. Jaa-ah, E.T:llä on isi-kausi ja vähän ihmetyttää että kelpuuttaako minua enää mihinkään ;).

      Poista
    4. Kylläkyllä :D
      Hyvä isi-kausi, näin lomalla saat omaa rauhaa?! Eiköhän se mene olosuhteiden pakosta ohi loman loppuessa. :)

      Poista
    5. Juu, ehkä se sitten pakon edessä huolii apua minultakin. Mulla on kyllä melkein huono omatunto jo kun olen tosiaan saanut aika paljon vaan löhöillä :D. Nyt on kyllä flunssanpoikanenkin. Äiti tuntuu hävinneen koko sanavarastosta ja kotona kaikuu vain isi, isä, ISÄÄÄÄ!!! No, kai sen pitää tarkistaa että isi on paikalla, olettamushan on että äiti on AINA, mitäs sitä tarkistamaan ;).

      Poista