Jihuu! Voitin pelkoni ja ompelin elämäni ensimmäisen vetoketjun. Jopa ala-asteella kun koulussa ommeltiin penaali onnistuin välttymään vetoketjun ompelemiselta sillä että opettaja ompeli sen näyttäessään muille kuinka se käy. En tiedä teinkö kaiken oikein, en edes sitä oliko minulla oikea paininjalka (ompelukoneen ohjeet olivat jossain muualla kuin minä) mutta ainakin onnistuin. Otin tosin oikein varman päälle ja harsin toisen vetoketjun reunan kolmesti ja toisen kahdesti :D. Vetoketju menee kiinni ja auki eikä edes kangas lainehdi. Olen ilmeisesti taitavampi kuin uskoinkaan tai sitten ainakin hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Hyvä hyvä, rohkea rokan syö!
VastaaPoistaJa tuttua tuo, että kun pääsee flown harjalle, ei ole nälkä eikä jano!
I h a n a t ! Nyt saat kyllä ommella meille samanlaiset! ;)
VastaaPoistaOon kauan haaveillu Milalle JNY:n tähtivelourista tuollasia haalareita mutta en oo uskaltanut alkaa tekemään, tuon vetoketjun takia... Kuvallinen ohje, kiiiiiiitos! :D
Vaihdoinhan mie toki miehen työtakkiin vetoketjun, mutta työnjäljen ei tarvinnu olla niin siistiä kuin sen Milppusen haalareihin pitäisi olla. ;)
Jarna: Ja tehokkaasti unohdin kaiken sen mitä oli tarkoitus eilen tehdä... mm. oman äidin joululahja on vielä pahasti kesken :D.
VastaaPoistaMappe: Kuulehan, jos olisin tiennyt sun tarvitsevan kuvallista ohjetta niin olisin voinut tehdä sen samalla :D. Ja kyllä sä onnistut kun vaan suunnittelet hyvin ja harsit (kuten mainittua jos en olisi harsinut vaan ommellut suoraan niin se purkaminen olis ollu paljon vaikeampaa).
Ja mä suunnittelin päässäni varmaan kaksi kuukautta ainakin että uskaltaako sitä vetoketjua edes yrittää. Uskalsin ja kannatti, jeee!