Sandaalipaniikki!

Tytön jalka kun otti tuossa äskettäin sen kamalan spurtin (väitän että sentti viikossa eli kaksi kengänkokoa) niin meilläpä on paljon pieniä kenkiä - liian pieniä kenkiä! Onneksi sopivia on kolmet, viisaasti (muka) isolla kasvunvaralla ostetut välikausigoret, feikkicrocsit ja hätäpäissään halpakaupasta shopatut Skilan sandaalit. Jaa niin ja sitten on vielä juhlakengät lauantain ylioppilasjuhlia varten mutta niitä en kyllä näkisi esim. kauppareissulla jalassa eli ovat vain juhlamenoihin.

Meiltä siis puuttui ne kivat, hyvät ja kauniit nahkaiset sandaalit mielellään umpikärjellä ja luulin että sellaiset löytää helpostikin. Mutta eipä vaan meidän kokoa tarpeeksi kivoissa missään. Noh, yhdet juuri passelit oli huutiksessa mutta joku osti heti ja se joku en ollut minä. 

Pikkujaloista sitten löytyi alella tällaiset Bundgaardit (viimeinen pari, oletettavasti oikeaa kokoa - kuinka vaikeaa voikaan olla 1v7kk vanhan jalan mittaaminen?):

Tuota lilaa vähän nieleskelin vaikka siitä yleensä tykkäänkin mutta koska meidän koko on näköjään joka paikasta loppu niin nyt ei varmaan kannata olla liian valikoiva. Luultavasti nämä ovat livenä vielä kivemmat.

Onkohan nämä hyvät, kivat, upeat ja mahtavat? Mukavat jalassa, pitäväpohjaiset ja käyttöä kestävät? Onko kellään kokemuksia. Arvatenkaan en uskaltanut enää googletella käyttökokemuksia ennen ostopäätöstä sillä ihan varmaan joku toinen olisi sillä välin napannut tämän valtakunnan ainoan oikean kokoisen parin ;).

Muoks! Näytin sandaalien tulevalle käyttäjälle näitä kuvia ja hän huokaisi syvään ja sanoi "Vauuuuu". Toivottavasti ovat mieleiset ja hyvät vielä saapuessaankin :D.

Prinsessa Homsantuun uusi kesämekko

Kas tässä, uusi kesämekko:

 Lapsi tarvitsisi lyhytlahkeisia housuja ja mitä tekee äiti?-  Ompelee mekon.

Vieläpä sangen rimpsuhelmaisen ja röyhelöisen, joka ei yhtään ole tämän Homsantuun normaalia tyyliä. Itku siltä pääsi kun sovitettiin. Suostui kuitenkin ulkoilemaan mekossa, ei kai sillä niin väliä mitä on päällä kunhan pääsee ulos.

Syypää äkilliseen mekkoinnostukseen on kirja, tarkemmin sanottuna Mekkotehdas-kirja. Toki olin törmännyt kirjaan aiemminkin toisten blogeissa mutta luulin (tyhmänä) etten tarvitse sitä omaksi. Väärässäpä olin sillä ensimmäisen kerran kun pääsin kirjaa selaamaan syntyi pakottava tarve saada se omaksi  (ja muuttua mekkoihmiseksi tai ainakin muuttaa pikkuihminen mekkoihmiseksi). Oli muuten sangen pitkät neljä päivää kun odottelin kirjaa postissa tulevaksi :D.

Tämä mekko on nimeltään Riine ja nyt täytyy sanoa etten olisi paljon enempää ei-meidän-näköistä mekkoa valita. Mutta ihanahan se on ja niin jotain mitä en olisi uskonut ikinä ompelevani: rimpsuhelmainen mekko! Mutta hyvinhän tuo näkyi onnistuvan minultakin ja hyvinhän tuo Homsantuukin sen kanssa toimeen tuli alkujärkytyksen jälkeen. (Huomatkaa muuten mekkoon täydellisesti epäsopivat Tutan leggarit ja keltaiset feikkicrocsit)

 

Ihanhan se on kuin keijukainen tuolla niityllä :D.

Kirjan tekijöiden ihana blogi, Mekkotehdas, löytyy täältä  (jos joku ei vielä ole sinne eksynyt). 

Viikonlopun saldo siis on että lapsella on uusi mekko mutta edelleen siltä puuttuu kesähousuja. Meillä on tarkalleen ottaen nyt kolmet trikoocaprit ja 4 pitkät legginssit. Minun mielestäni se on ai-van lii-an vä-hän mutta mies sanoi että siinähän on housut jokaiselle viikonpäivälle :O. No, teoriassa joo, mutta käytännössä ei (tänäänkin on menossa jo kolmannet housut vaikka oli mekkopäivä). Että ehkä seuraavaksi vähän kesähousuja vaikka tuo Mekkotehdas-kirja kyllä tuolla huutelee että vielä olis muutama ihana mekko tekemättä.  

Jos sanani syön niin...

...mörökölli minut vieköön. Muistaakohan kukaan enää tätä postaustani? Sovitaanko että ei. Siellähän minä suureen ääneen julistin että me EI tarvita oranssia pilvibodya... Juuh. Mutta ei se vaan jättänyt rauhaan ja kun vielä ystäväni vakuutti sen olevan reilua mitoitusta ja todellakin mahtuvan vielä meidän tytölle ja vieläpä kun hintakin jo aleni niin katsoin että on aika lopettaa jahkailu eli hahaa, meille on tulossa vielä vauvapuolen vaate(tta). Ja myönnän, ihan muutamasti ulkoillessa olen kaivannut bodya kun viileällä kelillä sen lapsen paljas selkä on vilkkunut sieltä housujen ja takin välistä.

Pilvibody ressukka ei mitenkään selviäisi matkasta meille yksinään ja kun tulin tajunneeksi ettei meillä koskaan ole ollut vielä yhtään omaa Meandin haalaria (lainassa olleita beigejä siilejähän ei lasketa) ja koska kohta on tämän lapsen kohdalla jo myöhäistä (kasvaahan se kohta jo isoimmasta koostakin ulos, snif) on pakko toimia nyt! Ohhoh, taisin tulla sanoneeksi että laitetaan samaan tilaukseen myös pinkki pilvihaalari (joka niin ikään jo alehintaan).

 Ja koska tulin miettineeksi että entäs jos pilvibody ei näytäkään hyvältä pinkin kanssa (lue: en osannut päättää haalarin väriä) niin oho, taisin tulla tilanneeksi myös tämän:

Juuh. Meille tulee siis myös ruskeat pilvihaalarit (alennettuun hintaan tietysti). Minunhan on siis pitänyt ommella tuollaiset mutta kun en saa aikaiseksi niin yli vaan siitä mistä aita on matalin (ja ainahan näistä voi piirrellä kaavat seuraavia tekeleitä varten). Selitykset siis kohdillaan ja koskapa ostin alella niin en pahasti sanojani syönyt vai miten se oli. Sitä paitsi kumpikaan haalareista ei tainnut olla myynnissä vielä silloin kun tein sen keväisen postauksen (?). Tulipahan taas tuettua ystäväni työuraa (ja pysymme väleissä, heh). Tietysti olisin voinut odotella vielä parempaa alea mutta voi olla että myytävänä olisi näiden osalta enää vain eioota ja sitten kuitenkin olisi harmittanut. Toivottavasti nämä ovat niin reiluja että menisivät seuraavan vuoden (meidän tytön kasvulla ehkä liikaa toivottu :D).

Jaa niin, kuvat on lainattu Meandi:lta (ette varmaan arvanneet :D). Käykäähän katselemassa kampanjahintoja!

Meidän isi shoppailee

Tiedättekö mitä meillä tapahtuu kun päästää miehen (sen isän, jota ei mukula kiedo sormensa ympärille) valvomatta kauppaan lapsen kanssa?

No katsokaa, tällaisia se tuo kotiin koska lapsi halusi (siis se puolitoistavee):

Smurffiina-paita Prismasta.

Hello kitty- mekko H&M.

 Perusteeppareita, Ciraf - Prisma. Ompputeeppari löytyy myös korallinpunaisena (mutta se on nyt päiväunilla tai oikeammin lapsen päällä, jonka PITÄISI olla päikkäreillä). Näiden printeissä on jopa kimalletta (ja hintaa alle 4 euroa kappale). Jaa niin ja toihan se trikoo-caprejakin, peräti kolmessa värissä (valkoinen, musta, keltainen).

 Ja sitten nämä feikki-crocsit (olisko Prismasta), jotka jo vilahtivat edellisessä postauksessa. Juu-uh, onhan ne pirteät.
Toisaalta olen iloinen sillä olen kuullut ettei isäni ole ikinä ostanut minulle yhtä ainoaa vaatetta kun olin lapsi, meillä ei siis ainakan mene niin. Ja nyt ihan oikeasti oli pulaa perusteeppareista (täten tunnustan pukeneeni lapselle niitä viime kesäisiä 70 senttisiä :D) ja caprejakaan ei ollut yksiäkään sopivassa koossa. Että kyllähän nämä tarpeeseen tuli. Ja kaikki oikeaa kokoa, myös nuo "crocsit".
Kuinkas teillä muilla? Shoppaileeko isi? Tuleeko osumia vai huteja?

P.S. Ja jos joku tietää mitä tehdä puolitoistaveelle, joka tällä viikolla on jo kahdesti päättänyt jättää päikkärinsä väliin (lue: kiukkuinen äiti, joka ei saa hengähdyshetkeänsä keskellä päivää) niin vinkkejä otetaan vastaan. Ulkona juoksuttaminen ei auta muuta kuin yöuniin :O.


P.S.2 Pyydän anteeksi kuvien kamalan huonoa tasoa, edellisestä peeässästä johtuen äiti on ollut vähän väsynyt eikä muistanut puhdistaa kameran linssiä tai miettiä kuvauspaikkoja ja kuvakulmia.

Toinenkin TSI Metsola

Lapsi ei ole tänään oikein yhteistyöhaluinen ja kameran linssissäkin vissiin taas jonkun sormenjäljet mutta juu, ei anneta pikkuseikkojen häiritä kun esittelen silti tämän eilen ompelemani paidan, lisää palloja (tai täpliä ;)).

 "Kas näin tää ovi aukee, jos ette tienneet! Pituudesta on etua!"

"Mulla on uudet feikki-crocsit, kävin isin kanssa vähän shoppailemassa (kiinostaako teitä mitä muuta me ostettiin? Äiti vähän hämmästyi siitä vaatekasasta!)"

 Tuossa tosiaan on sitten taas jonkun sormenjälki :O. Sydän peittää tuttisuun itkunaamaa, tälleenhän mä voisinkin alkaa näitä sensuroimaan - eihän teitä häiritse ;). Ja sen tutinkin voisin sensuroida ihan live-elämästäkin (oltiin jo kovin tutittomalla tiellä, tänään on vaan joku taantuma?).

Eli tällainen siitä vihreästä sitten tuli, nappilista on asteen valeempi (hah, ei noin voi sanoa, mutta sanoin silti) kuin punaisessa (toim. huom. katso edellinen postaus). Eli tukikangas nurjalla ja sitten vaan tikkasin tuohon tuollaisen suorakaiteen. Mun mielestä tästä vihreestä tuli kivempi tai toki molempi parempi! Mitäs te tykkäätte?