maanantai 22. huhtikuuta 2013

Arkilomalle

Tulin vain nopeasti huikkaamaan että tuota pikaa (parin pipon viimeistelyn jälkeen) pakkaan autoon itseni ja lapiosankarin ja hurautamme mummalaan arkilomalle ja etsimään kevättä (sinivuokkoja, leskenlehtiä, krookuksia ja mitäniitänytolikaan). Takaisin tullaan näillä näkymin torstai-iltana tai perjantaina eli blogissa hiljaiseloa ainakin siihen asti. 

Hyvää viikkoa kaikille muillekin! Me aiotaan ainakin kuokkia entisen kotipaikkakuntani perhekerhossa ja kiertää tuttuja nurkkia ja tavata nuoruudenystäviä. Toivottavasti the migreeni pysyy poissa koko viikon.

t: L-E

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Happy birthday to me - again

Mullehan iski ihan järjetön tennarikateus kun Vera esitteli omansa täällä! Tennarikateushan ei helpota sitten millään muulla kuin hankkimalla tennarit! Veralta kyselin vähän mittoja sen tennareista ja sitten vaan googlettelin kun merkki Rocket dog oli ennestään vieras.

Aluksi olin varma että haluan kanssa tuollaiset kukalliset mutta koska en löytänyt oikeaa kokoa tarpeeksi nopeasti aloin harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja (tai kymmentä uutta paria)
Seuraavaksi iskin silmäni noihin ylläoleviin ompputennareihin... Mutta niitä etsiskellessä löysinkin vielä jotain kivempaa ja sitten ei tarvinnut enää etsiä. Nuo alla olevat oli love at first sight. Näytti ihan minulta - tai ainakin teini-ikäiseltä minulta :D. Olisko mulla joku ikäkriisi? Emmin ehkä sekunnin ja sitten tilasin ne itselleni synttärilahjaksi.
Tilasin täältä: Schuh, kunhan olin ensin googletellut kokemuksia kyseisestä firmasta. Toimituskulut Suomeen alle 75 euron tilauksiin 5euroa (yksi pari, seuraavat +2,50) ja UPS toi ovelle asti. Tai sanotaanko että olisi tuonut ovelle jos olisi osannut... Allekirjoittanut siis seisoi risteyksessä ja otti sateessa paketin vastaan. Mutta pääasia että perille tuli, olenko ennen kertonutkaan että meille on vaikea löytää johtuen talojen hassusta numeroinnista ja alueen monista ajoreiteistä? (En nyt sitten toimituskuluilta säästyäkseni tilannut toistakin paria vaikka vähän kyllä teki mieli ja jälkiviisaana veikkaan että se toinenkin pari olisi ollut yhtä ihana.)

Toimitus kesti tasan viikon ja UPS:n sivuilta pystyi koko ajan seuraamaan paketin kulkua ja arvioitua toimitusaikaa. Ainoa mikä aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä oli sähköposit missä pakettiani väitettiin jo toimitetuksi mutta kyse oli onneksi vain harhautuneesta sähköpostista - seurantakoodi oli eri kuin omalla paketillani.
On muuten yllättävän vaikeaa kuvata omia jalkojaan ja tosi järkevää yrittää kun ulkona sataa ja pihassa näyttää syksyltä (joku ei ehkä muistanut haravoida etupihaa ennen lumia). Koko osui kerralla oikeaan, nämähän on suurinta tehtävää kokoa eli 41, sanoisin että vastaavat kokoaan ehkä jopa aavistuksen reilut.

Ihanat! Sanoinko jo että tykkään :D. Tiedä sitten onko nämä hirmuisen katu-uskottavat tällaisella tanttaralla mutta ainakin saan hymyjä jos ei muuta! Tarttisin muuten uusia farkkuja, mulla ei ole muuta kuin liian isoja ja liian roikkuvia (outo ilmiö). Tennarikuume ei ihan helpottanut tennarit hankkimalla, nyt haaveillaan sitten toisista.

t: L-E

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Sataa sataa ropisee...

Oli koleaa ja sateista mutta varusteet kohdillaan! Name itin fleecevuorinen sadeasu (kerroin siitä täällä) oli enemmän kuin paikallaan. Parin peräkkäisen päivän haalaripyykki teki äidistä vihdoinkin fiksun ;). Housuissa on enemmän kasvunvaraa kuin takissa mutta tämä on kaksiosaisessa puvussa aina pitkäselkäisen ja lyhytjalkaisen ongelma (ja kai tuolla on suhteessa pidemmät kädetkin kuin jalat). Mutta mahtuupahan varmasti syksyllä ja ehkä ensi keväänäkin jos vaan kestää ehjänä.
Tällä kertaa muistin vedenpitävän lierihatunkin. Hyvin sopii mielestäni tuo punainen hattu tuohon pukuun ja mieheni väitti että aika näkyväkin vaatetus liikenteessä. Tykkään! Erityisen ihastunut olen kuran hylkivyyteen ja muutaman tunnin ääriolosuhteissa oleskelun jälkeen kuivaan ja lämpöiseen lapseen.
Oli kuulkaas vihdoinkin keinumiskelit. Epätarkka keinumiskuva mutta jospa tunne välittyisi. Ihan kun joku 
olisi odottanut tätä koko pitkän talven!
Hiekkalinna kesti lumen alla hyvin talven yli muttei enää meidän 2-vuotiasta. No, kunhan tuo hiekkalaatikko hieman vielä sulaa niin rakennetaan taas uusia!

t: L-E

P.S. Valitettavasti varusteet kohdillaan koski tänään vain lasta. Mistä saataisiin yhtä kiva sadepuku myös äidille? 

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Ulkoilua ulkoilua ulkoilua

Jos ette ole jo huomanneet niin juuri nyt on vuoden parhaat ulkoilusäät! Tänään oli jopa lämmintä mutta hyttyset eivät vielä kiusanneet :D. Tuulista toki on ollut. Lumet sulavat silmissä - nyt oli vihdoinkin niin kevät että pystyi keinumaan!
Lapsi on tainnut rakastua pipioonsa (lapio) - niin monessa kuvassa se näyttää roikkuvan mukana. Äiti taas on ollut tyytyväinen (toistaiseksi) noihin mustiin Reimatec Circle-housuihin. Nämähän on siis syksyn mallistosta ja ohuella neulosvuorella(kos se oli :D), kangas on kestänyt jopa lapsen toistuvaa heittäytymistä asfaltille (tiedättehän nuo 2-veet jotka eivät jaksa kävellä enää metriäkään) ja myös niitä vahinkokaatumisia. Ei yhtään naarmua toistaiseksi vaikka oletin jo olevan.
Viimeiset luistelujäät, metrin kaistale varjon puolella!

Myös kukkatakki miellyttää edelleen, eikä tuo nyt hieman ohuemmilla välikerroksilla näytäkään yhtään lyhyeltä vaan juuri sopivalta. Sovitukseen tullut raitapipokin jäi (hups) vaikka kieltämättä alkoi hieman jo kyllästyttää kun samalla kauppareissulla näin kolmella muullakin lapsella samanlaisen - hyvä maku kaikilla eipä silti ;).
Kesärenkaiden vaihtoon ja muihin sotkuhommiin puettiin tämä vanha jo monella lapsella ollut Reimatec-haalari ja täytyy kyllä sanoa että eipä näyttänyt yhtään omalta lapselta tuo - suorastaan vierastin. Tyttökin oli hieman hämillään. En olettanut enää täysin vedenpitäväksi mutta tulipa testattua tuolla ulkoilulla että onkin edelleen täysin vedenpitävä. Vettä kun satoi ihan kunnolla ja lätäkköuintiakin harrastettiin (tai en minä mutta tyttö) ja silti vaatteista kuoriutui täysin kuiva lapsi vaikka päältä päin muuta oletin. Ihan kaikista kuraystävällisin väri tuo ei kyllä ole ;).
Todettiin että 2-vuotiaan sisulla on vielä mainio potkukelkkailukeli mutta vietiin potkuri silti jo varastoon odottamaan äidinkin mielestä parempia kelejä. En lähtenyt enää siihen "kyytiin"-juttuun ollenkaan.
Hyviä ulkoilukelejä kaikille muillekin! Kevät on vihdoin täällä - nyt nautitaan!

t: L-E

P.S. Yritän muistaa useammin laittaa kuraahylkivän lierihatun. Pipojen määrä ei olekaan yhtään liioiteltu ;).

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Viimeiset pienet

Siivosin pois laatikosta viimeiset vauvanvaatteet. Meidän perhe on nyt täällä, enempää meitä ei tule (raskas piste). 
Täytin tiistaina kolmekymmentäkahdeksan. Olen jokaisesta vuodesta kiitollinen, etenkin viimeiset vuodet ovat olleet raskaampia kuin ikinä olisin osannut kuvitella, enkä kaikkina päivinä ole uskonut jaksavani elää näin vanhaksi. 
En tiedä mitä on edessä ja hyvä niin, jos tietäisin en ehkä jatkaisi. Toivon että rakkaus kestää, tänään tosin epäilen sitä suuresti (etenkin itseni takia). Elämä tarjoaa yhtä aikaa parasta ja pahinta, ymmärrän niitä jotka saavat vain sitä pahinta eivätkä jaksa koska ovat ihan yksin. Minäkin olen usein kivussani yksin, ei sitä voi kukaan ymmärtää ulkopuolelta.

Yllä perheen pienimmäisen ensimmäiseksi jouluksi tekemäni mekko kokoa noin 56/62cm, naurettavan pieni. Ei se ole ikinä voinut mahtua tuohon, eihän? Hän on ihan kohta metrin mittainen, ehtii enää pieniksi toveiksi syliin, sanoo "suuhun" kun haluaa pusun ja rakastaa tanssimista. En osaa kuvitella millaista olisi jos hän ei olisi tullutkaan. Enkä vieläkään ymmärrä kuinka hänet saimme, sen ei pitänyt olla edes mahdollista.

Tiikeritossut säästin, ne on ostettu siltä tyttöjen Ruotsin risteilyltä joka tehtiin kolme kuukautta ennen tytön syntymää. Ehtivät jalkaan ehkä kolmesti mutta kantavat silti mukanaan hyviä ja aurinkoisia muistoja. Ehkä minä vielä joskus pääsen tyttöjen reissulle? Iso ehkä.

Ensimmäiset tytölle neulomani sukat, pehmoista alpakkavillaa. Kuinka pitkä aika siitä onkaan kun neuloin näitä ison mahani seurassa? Yli 2,5 vuotta, yhtä aikaa lyhyt ja pitkä aika.

Hei vaan se vielä yksi, ikävää ettet tullutkaan. Tänään illalla saatan vielä vähän kyynelehtiä, sen jälkeen yritän unohtaa sinut ja keskityn heihin jotka ovat täällä. Tahdon rakastaa heitä, tahdon niin kovasti ja toivon että se riittää! Toivon että hekin tahtovat rakastaa minua.

t: L-E