Tulevaisuuden hiihtolupaus ja kevät yhdessä (?) yössä

 Eilen meidän pieni sai ensimmäiset suksensa (tarkkaan ottaen jopa kahdet), miehen työkaverin lapsilla jääneet tarpeettomiksi ja siirtyivät meille jatkokäyttöön (paljon muutakin hankintalistalla ollutta saatiin ja kaupan päälle hyvä mieli kaikille).

 Tarkoitushan ei ollut vielä tänä talvena ollenkaan hiihtää kun eihän näin pienet hiihdä (sanoi tämä äiti - mutta taas olin väärässä). Isä viritteli siteet pikkuihmisemme kenkiin sopiviksi (pari reikää lisää piti porata kun eihän näitä ole näin pienille tarkoitettu) ja sitten vaan kokeilemaan! Hyvin sujui ja eteenkin päin pääsi ja ihan kaatumatta (juuh, tiesin kyllä että meillä on ihmelapsi mutta että näin ihme :D). Ja hymyllä kruunattiin sekin talviharrastus!

Itse olen aloittanut hiihtämisen 1v9kk iässä ja nyt sitten oma lapsi suksilla ekaa kertaa 1v4kk (ja 1päivä) ikäisenä! Muistaakseni olen hiihtänyt ensimmäiset kilpailuni alle 3-vuotiaana mutta kilpaladuille ei kyllä ole mikään kiire oman lapsen kanssa - jos ikinä (sanoo entinen kilpahiihtäjä :D).

Loppumatka menikin sitten sauvakävelyksi ja sekin on kivaa (jopa sisällä, onneksi sauvoissa ei ole enää niitä teräviä metallipiikkejä). Yöllä satoikin sitten jo vettä ja tie muuttui kovin keväiseksi sohjoksi ja sulaksi. Tänään olisi siis tarvittu jo niitä kumisaappaita joita meillä ei vielä ole. Ehkä pakko tsempata huomenna kaupassa vaikka tämä tästä vielä voi talveksikin muuttua.

Ensi talvea meillä odotteleekin sitten myös luistimet, vaikka oma äitini olikin sitä mieltä että lapsi saa aloittaa luisteluharrastuksen vasta 5-vuotiaana. Perusteluina oli mm. jalkojen kehittymättömyys ja mahdolliset nilkkavammat. Nooh, katsotaan sitä sitten ensi talvena. Jos lapsi tahtoo luistella niin en aio estellä :D.