perjantai 16. joulukuuta 2011

16.päivä - kauan odotettu joululoma

Jipii! Syksy oli synkkä ja sateinen ja kaiken kukkuraksi vielä piiiiiiitkä kuin nälkävuosi. Mutta me selvisimme kuin selvisimmekin joululomaan asti. Ja eilen tupsahti vielä postilaatikkoon yllätysjoululahja nettiystävä-mummolta (Joko teillä on sellainen? Jos ei niin suosittelen korjaamaan asian pikkimmiten! Neulepiireissä liikkuvat parhaat ja leppoisimmat mummot :D). Meidän pakettimme sisälsi tietenkin roimasti karkkia (sitähän ne mummot aina) ja sitten hänen itsensä neuloman ihanan joulumekon:
 Ihan tuli kyyneleet silmiin kun olin niin liikuttunut paketista. Hieman tietysti siinä tuli muisteltua myös omaa mammaani, joka oli syntynyt jouluaattona ja saanut vieläpä nimekseen Eeva (lapsi parka vain yhdet juhlat vuodessa, tämä se jaksoi minua lapsena surettaa!). Niin siis mammani oli eläessään intohimoinen neuloja joten tosiaan oli elämässä sija neulovalle mummolle.
 Valkoinen body olisi tämän kanssa sopinut paremmin kuin tuo Meandi:n winter-paita, mutta koskapa tänään oli vielä arkipäivä ja vähän säästellään sitä valkoiseen pukeutumista jouluaattoon (lue: emme halunneet spagettikastiketta tomaatteineen sellaisen hihoihin) niin näillä mentiin - toimii!
Viikon päästä onkin jo jouluaatonaatto! Hyvää joulunodotusta ja joulumieltä kaikille! Jos on joulumieli kadoksissa niin kokeillkaa jouluista pukeutumista ja piparkakkuja - auttoi ainakin meillä.

torstai 15. joulukuuta 2011

15.päivä - paljonko lapsi kasvaa vuodessa?

Kun oli kyse siitä ihan ensimmäisestä vuodesta niin kasvua tuli 26,7cm ja 6kg 735g ja päänympärystä 12,6cm. Yhdestä vuodesta kahteen lapsi ei taida ihan noin paljon kasvaa :D. Juuri nyt tämä (Ticketin Baby baggie koossa 92cm) vaikuttaa jättiläisen haalarilta, vuoden päästä sitten tiedämme että kasvoiko lapsi (vai kutistuiko haalari ;)).
 Väri on ihana, harmittaa kun eivät Ticketillä tee tämän värisiä karvakauluksellisia takkeja aikuisille - heti ostaisin! Tyttöä ei oikein huvittanut nämä sovitushommat joten tutilla tuli lahjottua. Kiukuttaa kai sitä ketä tahansa kun sullotaan liian isoon haalariin eikä edes ulos pääse, eipä sinne kyllä tehnyt mielikään kun satoi taivaan täydeltä räntää/vettä. Huonoja kuvia, ehkä kuvaajakaan ei ollut kovin yhteistyökykyinen ;).
 Samaan syssyyn sitten soviteltiin jo vähän kevättä, sehän on jo ihan muutaman kuukauden päästä (yritän uskotella itselleni jaksaakseni tämän synkän ja kylmän vuodenajan). Hassun sopivalta näyttää tuo takki näissä kuvissa vaikka oli kyllä vielä hieman liian iso (onneksi se kevät ei ala vielä tänään). Vetoketju on auki kun tyttö ei antanut laittaa sitä kiinni, sen jalat olivat kävelen lujaa asetuksella ;).
 Edelleen tuo Ticketin violetti Feodora-takki miellyttää silmää kovasti, saa nähdä miten sitten kun alkaa tupsahdella kuvia kevätuutuuksista. No jaa, eipähän tuo varmaan värimakuani yms. muuta ja ainahan sitten voi taas aleshoppailla seuraavaan vuoteen.
 Ticketin Uffo koossa 80cm on kyllä ehdottomasti ainakin koon (ellei jopa kaksi) reilumpi! Tämän haalarin kun pitäisi olla juuri nyt sopiva tuolle tytölle mutta on kyllä edelleen aivan liian reilu. Onneksi pituutta tulee lisää vielä ennen kuin kevät oikeasti saapuu.
 "Kuule äiti, mä menen tänne piiloon kun ei enää nää mallinhommat kiinnosta!"
"Mutte heiiii, kuka on tukkinut tien tällä jakkaralla?"
Tuollaiset reippaammat värit sopivat mielestäni hyvin tuolle meidän tummatukalle ja toki tummat väritkin vallan mainiosti, jopa mustakin jonka pukemista lapselle osa tuntuu kovasti arastelevan.

Enemmänkin meillä olisi ollut välikausivaatteita soviteltavaksi mutta ehkä annamme niiden vielä odottaa siihen asti että se kevät oikeasti tulee. Ulkona kyllä on juuri nyt kovin keväinen lämpötila ja tiekin oli jo jäästä sulanut mutta jos nyt kuitenkin uskotaan että talvi tulee ennen kevättä. Ei tämä pukeutuminen oikein vielä tuonut kevätfiilistä kun päivä oli niin synkkä.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

14.päivä - toisinaan nettishoppailu sujuu kuin tanssi

Nyt haluan kirjoittaa julkisen kiitoksen Lelukauppa Tenavapirtille . Tämän helpompaa ei veljentytön lahjan shoppailu olisi voinut olla! Laitoin tilauksen maanantaina ja muutamassa tunnissa paketti oli jo matkalla meille ja minulla seurantakoodi sähköpostissa. Paketti oli perillä vähän reilussa vuorokaudessa (mikä on näin syrjäiselle kylälle todella nopeasti!) ja siitä tuli saapumisilmoitus tekstiviestinä ja tänään vielä postilaatikkoonkin kun en vielä ehtinyt eilen pakettia hakea. Supernopeasta toimituksesta etenkin näin lähellä joulua siis erityiskiitokset! Aina kun hieman jännittää kun itselleen uudesta paikasta tilaa että minkälaista palvelua tulee saamaan. Nyt kaikki sujui loistavasti.

Ja mitäkö veljentyttö saa joululahjaksi? No, tällaisen: 


Veljentyttö (ja veljeni) luultavasti laittavat tämän kovaan testiin, saa nähdä josko meillekin sitten tulee näitä. Kummitytölläni on näitä jo ollut ja kovasti on tykännyt. Huvittavaa oli muuten kun tuon lelun laatikossa oli että ages 2-102, niin mieheni kysyi että täh, eikö 103-vuotiaat enää saa leikkiä sillä? Ikärasismia kuulemma. Vanhaksikohan mieheni aikoo elää?

Jaa niin, samalla hain postista saapuneen Ticketin haalarin ja onhan se iso, nähtäväksi jää että onko tarpeeksi iso. Ei kai tuo lapsi 20 senttiä sentään vuodessa kasva ;).

tiistai 13. joulukuuta 2011

13.päivä - joulupukin töissä

Puikot ovat suihkineet ja valmistunut on kolmet kirjoneulelapaset. Näistä pikkuiseni (isän puolen) mummon lapasista rohkenen julkaista kuvan kun olen 99% varma ettei mummo täällä surffaile. Kuva on vuodenajasta johtuen aika pimeä, ihanammat ovat oikeasti kuin mitä kuvassa. Yhdet lapaset ainakin pitäisi vielä tehdä ennen joulua. Niin ja omalle miehelle pitäisi keksiä joku pätevä lahja, mielellään sellainen jonka voisi vaan kaupasta käydä ostamassa, mutta joka takuuvarmasti ilahduttaisi ja yllättäisi. Juuh, ei ole helppo homma, mies kun sanoo ettei tarvitse mitään (ja kaiketiki on siinä vielä aika oikeassa ;)). Huolestuneena olen seuraillut hänen työhuoneessaan (lue: varastossa) itsestään kasvavia joululahjapinoja ja olen varma että tulen saamaan taas useamman täsmälahjan. On se vaan niin epäreilua kun jotkut vihjailevat pitkin syksyä mitä ehkä joskus haluaisivat ja toiset sitten sanovat että eivät tarvitse mitään ;D.

maanantai 12. joulukuuta 2011

12. päivä - Aplodeja postille ja Pompin takki

Posti löysi kadoksissa olleen paketin ja vallan reilusti toimittivat sen kotiovelle :). Samalla toki toivat Pomp de Luxin paketin kanssa että en tiedä olisivatko nyt pelkän kadoksissa olleen paketin takia poikenneet ovelle. Sama jakajahan se kyllä oli joka toi meidän muutkin postit että eihän se ihan huvikseen ajellut tänne sotilasalueelle asti :D. Tälle asialle me ollaankin sitten aplodeerattu heti aamusta alkaen, katsokaa vaikka:

 Meidän pikkuneiti ymmärsi eilen vihdoinkin taputtamisen idean ja tänään on sitten heti herättyä paukutettu käsiä yhteen 1-vuotiaan innolla. Melkein jo ehdin huolestua kun aina neuvolassakin kysyivät että taputtaako jo. No, ei taputa, pitäisikö? Kyllähän lapsen nyt taputtaa kuuluu osata ja nyt sitten osataan ja on kyllä taputettu tänään monen kuukauden edestä. Aplodeja on annettu heräämiselle, vaipanvaihdolle, Duplo-palikan onnistuneelle kiinni laittamiselle, sille että ruoka tuli pöytään... No, ihan suunnilleen jokaiselle tänään tapahtuvalle asialle on taputettu että kyllä, nyt osataan :D.
 Minä voisin aplodeerata vähän tälle ihanuudelle. Pomp de Luxin iiiiiihana takki, juuri sellainen kun sen kuvittelinkin olevan ja plussaa tietysti toimituksesta kotiovelle tänne keskelle ei mitään ;). Tämähän on kokoa 98cm ja tarkoitus sen olisi tulla käyttöön ensi talvena. Vertasin meillä nyt käytössä olevaan takkiin ja olin tyytyväinen etten ottanut kokoa 92cm, tämä on hihoista resorien verran pidempi (toki se nyt käytössä oleva on vielä reilu).
 Rakastan yksityiskohtia, tulee sellainen olo että kaikki on tehty huolella ja tarkkaan harkittu jokainen pieni, ihana yksityiskohta. Arjen luksusta tämäkin takki siis. Tyttömäinen mutta ei liian ja kaupunkitakiksi varmaan tarpeeksi lämminkin.
 Tulin laittaneeksi tämän joulupakettiin, ihan kun niitä paketteja ei muutenkin olisi jo tarpeeksi. Mieskään kun ei ole tätä vielä nähnyt ja just nyt en jaksa selitellä yhtään ostosta ;D. (Kohta mulle varmaan selviää että lukeeko mun mieheni tätä blogia, jonka olemassaolosta kyllä tietää.)
Heräsi mieleeni vain yksi kysymys: Miksi ihmeessä näitä ei saa aikuisten koossa? Olisin heti huolinut itselleni samanlaisen :D. Anteeksi pimeät ja huonolla taustalla olevat kuvat, mutta kun ulkona hämärtää ja sataa taivaan täydeltä lunta ja kuvauspaikkaa ei voinut lapsen päiväunien takia kovasti valita. Nyt mulla on sitten ensi talveen asti aikaa pähkäillä millä värillä tämä ihana takki asustetaan, hyviä ehdotuksiakin saa laittaa :).