En odottanut kesän tulevan vielä toukokuussa mutta niin se vaan tuli. Viime vuonna tuntui kuin kesää ei olisi ollut ollenkaan ja nyt tuntuu että se on kestänyt jo pitkään - vaikkei virallisesti ole vielä edes alkanut. Ollaan nautittu ulkoilmaelämästä täysillä joten blogissa on ollut hiljaista (olisko kovasti ollut kävijöitäkään jos kaikki muutkin ovat nauttineet kesästä).
2,5-vuotias sai eilen potkulaudan isoenoltaan ja on nyt yhtä syvästi rakastunut siihen kuin Keeneihinsäkin. Molemmat rakkaat yllä käytössä. 2,5-vuotias on siitä jännä että on yhtä aikaa niin iso ja samalla vielä niin pieni, koskaan ei voi tietää että osaako ja uskaltaako kokeilla jotain.
Olin varma ettei tyttö aja tuolla vempeleellä metriäkään kun potkupyörän kanssa on eieiei-kausi mutta yllätyinpä taas. Tämä tyyppihän on syntynyt potkuttelemaan, olisko tuo geeneissä? Sekä minä että mieshän ajamme Kickbikella eli onpa tuo sitä potkuttelua nähnyt - ei tarvinnut opettaa.
Iso tyttö keinuu tietysti isojen keinussa. Vauhdin ottaminen ei vielä (onneksi) suju itse eli äiti saa päättää kuinka kovat vauhdit uskaltaa antaa. Kypärä voi olla tässäkin hommassa vielä tarpeen, toisinaan kun unohtuu se kiinni pitäminen.
Tulppaaneja nousi pilvin pimein takapihalle vaikka en viime vuonna nostanut sipuleita ollenkaan ylös (en muista ikinä, kuuluisiko niin tehdä?). Samoin nousi voikukkia mutta kauniitahan nekin.
Tytön vaatteista sen verran että ihanat musta-valkoraidalliset froteecaprit ovat ystäväni ompelemat - kiitoksia sinne kovasti edelleen! Kätevää tehdä vaihtokauppoja, meille ystäväni ompelemia ja sinne minun neulomiani. Oranssi-valkoraidallinen t-paita on paikallisen yrityksen tehtaanmyymälästä jossa kävin tytön kanssa perjantaina ostamatta mitään eli ostolakko on edelleen sujunut suunnilleen tässä kesän sivussa ja kesäkuun lainanmaksua odotellessa.
Tämä ajoittainen ostolakkoilu kyllä edelleen muokkaa kulutustottumuksiani. Minusta on tullut kovin harkitseva kuluttaja. Kyselen usein itseltäni että tarvitaanko me tätä tosiaan, voidaanko me elää ilman tätä? Usein vastaus on että ei tarvita ja voidaan elää. Harvemmin enää törmään vaatteeseen joka on pakko saada. Esimerkiksi tämän kevän ulkovaatemallistoissa ei oikein tunnu olevan mitään niin ihanaa että haluaisin ostaa jemmaan isommassa koossa.
t: L-E
Mä ostan jemmaan vaan alesta, täydellä hinnalla en enää ollenkaan.
VastaaPoistaNäin on ollut mullakin tapana mutta kun nyt ei ole osunut silmiin mitään sellaista mitä edes katselisi alesta :D. Säästyypä nekin rahat.
PoistaIhana potkulauta. Meillä tyttö kans kyseli viimeksi eilen, että koska saa potkulaudan ja perusteli, että kolmipyöräinen sellainen olisi ihan turvallinenkin. Sanoin, että omilla rahoillaan (joita on saanut pääasiassa isomummulta ja mummolta ja papalta) saa ostaa, niin johan loppui keskustelu. Tytöllä on siis ostolakko paljon paremmin hanskassa kuin mulla :D
VastaaPoistaKumma pihiys iskee aina kun saa käyttää omia rahojaan :D. En kyllä sanoisi tuota kolmipyöräistäkään ihan turvalliseksi... Käyttöohjeissakin puhuttiin polvi- ja kyynärsuojista. Meillä ei sellaisia kyllä ole, ainakaan vielä.
PoistaMielestäni meidän tyttö ei ole edes nähnyt potkulautoja missään, mutta niin se lelukaupassa meni ja otti potkulaudan ja lähti sillä potkimaan sujuvasti pitkin käytäviä. En kuitenkaan rohkene ostaa mitään sellaista vielä, koska en halua, että tytön vauhti enää yhtään kasvaa.
VastaaPoistaSen täytyy siis olla geeneissä että lapsi osaa ajaa potkulaudalla :D. Tämä ajoneuvo ei olisi kyllä ollut se mun ihan eka valinta - olisitpa nähnyt naamani kun tuo ilmestyi näköpiiriini. Eka ajatus oli jotain sen suuntaista että "Apua! Oletteko tosissanne?"
Poista