Kuppikakkuöverit (?)

Joskus käy niin että joku projekti vähän karkaa käsistä, saa vähän isommat mittasuhteet kuin alunperin oli tarkoitus. Niin kävi kun ajattelin ihan nopsaan neuloa talvihatun. Minulla oli hempeän vaaleanpunaista paljettilankaa ja keksin sitten tehdä oman versioni Cupcake-hatusta (niistähän on netti pullollaan kuvia googlettakaa vaikka). Olin sellaisen ihan simppelin ajatellut joskus tehdä ja nyt sattui olemaan sopiva hetki kun tuo melkein 2-vee ei vielä sano että "äiti, minä en laita mitään noin naurettavaa päähäni!". Tällainen siitä sitten tuli:

Ylisöpö, yltiötyttömäinen ja lapsellinen. Strösseleiksi kun lisäsin vielä sydänhelmiä ja tupsu vielä koko komeuden päälle. Langat sattumalta tällä kertaa pelkkää Novitaa - "taikina" Sylviaa (villa-silkki) ja "kuorrutus" Crystalia (sitä paljettilankaa). Tupsu on Isoveljeä. Lopuksi vielä vuoritin hatun fleecellä (entinen, tähän asti käyttämätön torkkuhuopa tuli siitä. Anteeksi taas anoppi mutta minähän olen sanonut että kaikki tarpeetonkin jossain vaiheessa päätynee meillä hyötykäyttöön. Joskin ehkä toisella tavalla kuin ajattelisi :D).

Ja vaikka talvihattu onkin niin tänään tuuli niin kovasti että oksat pois (lähipuista ainakin) ja päätimme kuvata hatun aidossa ulkoilutilanteessa (lue: sisällä pipon sovittamisesta tuli vain itku ja kuka sellaisia kuvia haluaa). Ja kylläpä siellä muuten olikin kylmä, hrrrr, emme viihtyneet ulkona kahta tuntia kauempaa ;). Sammakkoystäväni E.T. pomppi lätäköissä kuin vanha tekijä mutta ihme kyllä hattu säästyi kuraroiskeilta.

Fleecevuorillinen Bamse-takki (kiitoksia vaan miehen työkaverin tytöille) osoittautui oivaksi valinnaksi ja suojasi tytön sekä tuulelta että kastumiselta - perfect (vaikken olisikaan itse tullut tuollaista hankkineeksi).

Niin että kehtaakos tällä nyt talvella liikuskella? Ainakin voin luvata tytölle ettei kellään ole samanlaista.