Vaputtaako?

Minun täytyy nyt tunnustaa että minua ei ole aiemmin kamalasti vaputtanut.

Mutta nyt mulla on päällä sellainen lapsivaputus. Ylläolevassa kuvassa on, kröhöm, vappupallo sekä äidille että lapselle. Molemmat olemme valinneet omamme. Kummitäti sponssasi lapsen pallon ja valituksi tuli tietysti kisssssa (no, mitä luulette 1-vuotiaan sanavarastolla kun äidistä ja isistä ei ole tehty palloa ja kakka nyt taas on muuten poissuljettu vaihtoehto). Ja minun taas kävi sääliksi nuo Ihaat joita kukaan ei tuntunut huolivan, Ihaa kyllä on ehdottomasti yksi lempparihahmoistani, sanoisinko sopivan realisti (en usko pessimistiksi).

Tämän palloriehaantumisen pitäisi kyllä olla videona, mutta lisätkää tuohon riemunkijahduksia, hypähtelyä, hekotusta ja juoksua niin eiköhän olla aika lähellä totuutta!

 

Ja pallopainot toimivat myös oivina puruleluina! Meillä tehdään luultavasti takimmaisia hampaita, sillä 16 kappaletta löytyy jo suusta ja eikös niitä tule yhteensä vain 20 (jestas sentään kun olen perehtynyt asiaan, huomaatteko).

Ja luonnollisesti lapsivaputuksen seuraavana oireena teki mieli munkkeja, joten väsäsin sellaiset elämäni ensimmäistä kertaa itse. Näitähän on vain 50 kappaletta eli saan kuulemma tehdä uuden satsin viimeistään tiistaina. Olivat juuri sellaisia todella kuohkeita ja pehmeitä sisältä kuin pitikin. Kappas vaan nyt nousi kotiäitipisteet hurjiin sfääreihin (ainakin miehen silmissä). Harmi että voin tarjota nämä teille vain näin virtuaalisesti, mutta nauttikaa nyt edes silmillänne. Erittäin hyvää vappua teille kaikille, jos teitä ei lapsivaputa niin yrittäkää aikuisvaputuksenne ottaa hillitysti ;).

Tyttö on muuten tänään tasan puoltoistavee ja jos nyt edes yhtä lukijaa kiinnostaisi niin voisin saada aikaiseksi sen tiimoilta postauksen mitä meidän puoltoistavee osaa. Niin että kiinnostaako? ;)