Kukkatakissa kuralätäköissä

Kuten blogia pidempään seuranneet varmaan tietävät on minulla ikuinen kukkatakkisyndrooma - kerta toisensa jälkeen tulen ostaneeksi tytölle kukkatakin. Tänä keväänä asiasta meinasi tulla jopa kriisi kun sopivaa takkia ei tuntunut uusista mallistoista löytyvän ja sellaiselle oli kuitenkin olemassa tyhjä kolo kun Reiman viime keväinen kukkatakki on tuota pikaa jäämässä pieneksi.

Vaan löytyipä sittenkin, tämä Ticket Outdoorin Nitta-takki vaan vaati hetken sulattelua. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä kun muutama viikko sitten näin takin Jesper juniorissa livenä mutta sittemmin alkoikin yllättäen miellyttää joten tulin ostaneeksi takin Stockmannin kanta-asiakasalella ja näköjän kannatti olla nopea, pinkit takit on melkein loppuunmyyty - vihreää olisi vielä mutta livenä se näytti likaisenväriseltä silmiini.

Samassa paketissa tulin tilanneeksi myös todella kevyet ja hengittävät Viking Tripod lenkkarit, meidän jättijalalle jo kokoa 29 ja juuri sopivat kesää ajatellen (ellei tule mitään hurjaa jalankasvupyrähdystä enää ennen kesää).

Takki on hyvin haastava kuvattava sillä livenä nuo pinkit ovat elleivät ihan neonräikeitä niin ainakin todella pirteitä. Hupun mallia oli hieman uusittu ja tässä on sisällä sellainen vuorikankaasta ommeltu hmm... lipare (miksikä sitä nyt kutsuisi) jonka reunassa on kuminauha, eli huppu on mielestäni aiempia paremmin suojaava ja pysynee hyvin päässä.

Tämä neiti meinasi lähteä ulos jo uusissa lenkkareissa ja ihanissa farkunvärisissä tähtileggareissa (paikallisesta Alemakasiinista, eiminkäänmerkkiset mutta ihanat :D). No, ihan siihen en vielä antanut lupaa mutta takin sai kuitenkin testata ulkonakin. Jos se ei kestä kevään kuralätäköitä niin me ei tehdä sillä mitään!

Nyt on sitten vaan sellainen ongelma että meillä ei ole takkiin sopivia housuja eikä pipoa. Po.Pin housut eivät hypi takin kanssa silmille joten toistaiseksi saavat kelvata, ehkä sitten alesta ostetaan sopivammat. Pipo olisi etsinnässä kun vain tietäisi mitä haluaa. Vinkkejä saa antaa jos törmää sopivaan!

Takki on muuten kokoa 116cm sillä luontoni ei antanut periksi ostaa meille kolmatta täysin samankokoista takkia. Sopivammillaan tämä onkin varmaan lähempänä syksyä jos tyttö kasvaa uskollisesti omalla käyrällään. Ei se kyllä lainatakita näytä nyttenkään, etenkin kun alla on vielä paksu villapaita (tytöllä mittaa arvelisin olevan ainakin 104cm ellei jopa enemmän).

Hyvin kesti kuralätäköt ja kelpasi mainiosti myös tytölle joka jostain on imenyt itseensä Prinsessa-Ronkeli-geenin vaikkei äidillä sellaista ole koskaan ollutkaan. Useimpina päivinä onneksi vielä kelpaa äidinkin valitsemat mutta tällä viikolla hävisin mm. tappelun kerhokuvaan laitetusta oranssista Muumi-paidasta. No joo, ajattelin kyllä että ehkä kymmenen vuoden päästä haluan muistaa senkin että 3-vuotiaana muumit olivat erityisen pop!

Ja onpa jotain uutta saanut tämä äitikin! Entisten vuotavien kumppareiden tilalle Crocsin lyhytvartiset Jauntit, kokokin osui kerralla oikeaan. Nämä ovat kokoa 41-42 eli siis huomattavasti reilummat kuin talvella käyttämäni AllCast Luxe duck bootit jotka ovat kokoa isommat. Näissä oli muuten ekaa kertaa meidän Crocseissa varren sisäpuolella olevassa tarrassa sisäpohjamitta! Näissä se on 27cm ja piti paikkaansa kun tarkistusmittasin pohjallisella. Ensisovituksella hieman vierastin sitä että varsi oli yllättävän leveä mutta totuin hetkessä eli ei haittaa enää.

t: L-E