Matalapainetta

Voiko synnytyksen jälkeinen masennus iskeä 7 kuukautta synnytyksen jälkeen? Vai onkohan tämä muuten vaan yleistä alakuloa, masennusta ilman syytä? No, toki syitä löytyy aina jos lähtee kaivelemaan... Esim. se että mulla ei ole tulevaisuudessa odottavaa kodin ulkopuolista arkea olemassa, ei siis töitä, mitään mihin palata. Teimme niin täydellisen elämänmuutoksen supernopeasti Tampereelta maalle Keski-Suomeen ja suoraan vauvan odotukseen että siinä jäi työnetsinnät taka-alalle kun raskaudessa riitti projektia (jälkikäteen ajatellen tuntuu kuin olisin seissyt päälläni melkein 9 kuukautta). Nyt kun tuo pirpana täytti eilen jo 7 kuukautta niin väkisinkin on alkanut miettiä että mitäs sitten kun menee taas 7 kuukautta ja vieläkin enemmän, mitäs mä sitten teen? No, eipä mulla ole hinkua kotoa töihin vielä mutta joku suunnitelma olis kiva olla olemassa, päämäärä! Itku on herkässä ja mikään ei huvita, toivon että ohimenevää. Niin kauan tähän pisteeseen kesti päästä että nyt äkkiä tuntuu tyhjältä kun päämääriä ei enää ole. Täytynee tarkistaa suunta! Tehdä jotain edes vähän työtä muistuttavaa, omaa.

Onneksi postilaatikko tarjosi piristyksen tähän kaatosateiseen (sisällä ja ulkona) päivään eli MiniQ:sta perjantai-aamuna tilaamani Ej sikke Lejn housut olivat jo tänään perillä. Supernopeaa! Ja ne housut ovat onneksi vielä ihanammat livenä.

Ej sitten toimi ostolakko vielä

Huomasin aamulla Miniq:n facebook-sivulta että tämän päivän tarjouksena on Ej sikke Lej -30%, huokaus. Pysyin kuitenkin maltillisena ja tilasin ensi talveksi vain nämä:

Ei varmaan tarvitse muistuttaa että meillä tykätään väreistä :D. Näitä olin katsellut jo jonkin aikaa, mutta se hinta oli onneksi niin korkea että maltoin odottaa alennusta ;).

Loppuun vielä pikkunörtti E.T:n terveiset: ghvjjffdaazz (varmasti jotain todella tärkeää!).

Uffotuksia

Haimme juuri Eiliksen kanssa postista tämän Ticketin Uffon:

Näyttäis siltä että olis kasvunvaraa niin kuin pitikin, että saattais jopa mennä keväällä 2012 (?). Ainakaan ei tule palvelemaan syksyllä edes varahaalarina. Vai mitä sanotte näistä sovituskuvista?

Haalarin koko on 80cm ja vertasin sitä samankokoiseen Reimateciin. Lahkeissa oli eroa näin huimasti!

Hihoissa vain tämän verran, mutta toivon että riittävästi. Toki erona on sekin että toinen on talvihaalari ja toinen kevät/syksy että talvihaalarissa toppaukset ja lisävälikerrokset vie tavallaan hihoistakin vähän mittaa.

On se vaan luonnossa niiiiin paljon paremman näköinen kuin kuvassa. Tuo punainen (lipstick red) ei kyllä kuvissa näytä ollenkaan niin hyvältä kuin livenä. Plussaa myös tyttömäisyydestä (pinkit tikkaukset ja vuori), tämä tietysti saattaa harmittaa niitä jotka haluaisivat pukea poikansa punaiseen :/.

Jaa niin ja tässä vielä tämä Reimatecin talvihaalari, joka eksyi meille keväällä (kun halvalla sai :D).

Ja näin riemuissaan meidän neiti oli eilen kun sai kävellä ulkona (siis rattaissa istuminen on niiiiiin out).

Karkkipipo ja orvokkeja

Pitkästä aikaa olen saanut valmiiksi jotain käsityörintamalla - jeeee ja aaltoja! Asiahan vaatii vain ryhtymistä. Kas tässä - karkkivärinen kesäpipa:

Nuo värit eivät kyllä ikinä olisi päätyneet yhteen valitseminani mutta kun sormia syyhytti tehdä jotain ja nuo tilaustöiden (huom! olen joskus ehtinyt tekemään niitäkin) jämäkerät osuivat ensimmäisinä käteen.

Ihan kiva, ehkä. Toivotaan että silmä tottuu ja jos ei niin sitten tehdään uusi (myönnän, seuraava on jo puikoilla ja se vaati ihan lankakaupassa käymistä).
Voihan olla että viikon päästä jo tykkäänkin tuosta pipasesta. Käy samoin kuin näiden kamalan ihanien Dunsin orvokkien kanssa.
Eka kerran kun näin nuo niin ajattelin että voi ei, tämä ei ikinä pääse käyttöön. Mutta kas kun silmä tottuu ja nyt jopa tykkään. Huomatkaa myös isin ostamat poikien (!?) Bamse-sukat. Henk. koht. en ymmärrä miksi kaikki vaatteet sukista alkaen pitää nykyään sukupuolijaotella. E.T:n kaapista löytyykin kukkien lisäksi myös autoja ja lentokoneita. Myönnän kyllä etten minäkään pukisi pojalle vaaleanpunaisia sukkia - tekeekö se minusta sittenkin jotenkin rajoittuneen?

Ähä-ähä-ähä...

Meidän mini-ihmisellä on ollut tänään jostain syystä maha sekaisin :(. Koko päivä yhtä vaipanvaihtoa ja ähä-ähä-ähä-kitinää. Heti olen miettinyt pääni puhki mitä sopimatonta meillä on syöty, mutta tuloksetta, en ole keksinyt mitään mikä tämän olisi aiheuttanut. Mutta äiti on nyt vähän väsynyt, toivottavasti pahin olisi nyt takana päin ja saataisiin nukkua rauhassa yö. Postilaatikosta löytyi sentään jotain piristystä päivään, meinaa tämä:

Ticketin plain rain värinä raspberry rose ja on muuten aika ihana hieman vaaleahko pinkki, sopii hyvin tuon tuolla aiemmassa postauksessa olevan Cupcaken anorakin kanssa, siis nuo housut tietysti. Vuoden päähän siis, jemmaan, alesta (parempi olla ajoissa kuin myöhään vai miten se oli, näin mä vielä kuvittelen säästäväni...). Otin koossa 86cm ja takki on muuten täsmälleen saman kokoinen 92cm Cuppiksen kanssa eli luulisin että passelia kokoa. On muuten aika mielenkiintoisia nuo koot kun meillä on nyt käytössä se 80 senttinen anorakki ja sitten odottamassa kaapissa 86 senttinen Cupcaken sadeasu, jonka takki on täsmälleen samankokoinen tuon anorakin kanssa. Sama merkki ja silti eri mitoitus, hmm, noinkohan tuo menee meille enää ensi vuonna ollenkaan, no, tarkoitus on kyllä sitä jo tänäkin kesänä käyttää.

Sitten harkitsin alesta Uffon ostamista, mutta kun ne kuuluvat olevan reilua kokoa niin sen koon arvonta on todella vaikeaa. Menisköhän 1,5-vuotiaalle vielä 80 senttinen tai hukkuisiko 86 senttiseen? Apua!!! Ehkä täytyy jättää jotain hankintoja ensi vuoteen (tai mahdolliseen juhannuksen jälkeiseen hyvään aleen, jos sinne nyt kellään mitään myytävää jää :D).

Nää ulkoiluvaatteet taitaa olla mun heikkous, siis hattujen ja kenkien jälkeen. Lukeekohan näitä mun sepustuksia kukaan? Hihkaiskaa jos olette siellä :D ja kertokaa mulle ideoita mikä meidän mini-ihmisen mahan sai sekaisin.

74 valokuvaa eli kuinka kuvataan lasta

Yritin aamusella saada edustuskelpoista kuvaa meidän pienestä neidistä, joka valveilla ollessaan on ikiliikkuja eli siis helpommin sanottu kuin tehty. Päällä Marimekon unikkomekko (tai tunika), joka saatiin sukulaisilta ristiäislahjaksi ja tietty nyt kun se vielä sopii niin on hyvä aika ottaa kuva heille vietäväksi.

Aluksi mä vähän maistelin tätä toukkaa.

Sitten mä kokeilin mun uutta ilmettä, se on nenännyrpistys, joka on nähty jo useissa valokuvissa.

Sitten mä yhtäkkiä kierähdin ja mun naama oli melkein kiinni kamerassa.

Sitten mä taas vähän nyrpistelin sitä nenää, eikö näytäkin hassulta?

Vähän alko väsyttää toi räpsiminen, voisitko jo lopettaa? Äitiiii!

No, jos mä nyt sitten vielä vähän aikani kuluksi söisin näitä varpaita.

Omien varpaiden pureskelu vähän sattuu, mä vaihdan tähän Toukkikseen.

Hei, täähän heiluu kans kivasti!

Oho, mä olin jo melkein kaks minuuttia kääntymättä, korjataas vahinko!

Väsyttävää tää mallina oleminen ja niin tylsäääää...

Voin mä silti sun mieliks vähän tolle kissalle naureskella.

Ja sitten ehkä yks sellanen tylsä edustava kuva, jota sä äiti niin haikailet.

Ei ole helppoa lapsen kuvaaminen, ei varsinkaan sateisena aamupäivänä huonossa valossa ja puuttellisilla taidoilla. Omalla tavallaan kaikki 74 kuvaa olivat tietysti onnistuneita, sellaisia juuri meidän näköisiä. Ei kai kaiken aina niin täydellistä tarvitse ollakaan?

Klik... oho...

Nettishoppailu on helppoa... Liian helppoa. Tulin ostaneeksi meille tämän:

Kukkuukids oli alentanut sen hinnan kovin sopivaksi. Ja kun mulla on nyt toi mieltymys lilaan ja tämän vuoden Cupcake on käytössä hyväksi todettu (on myös pieneen tilaan menevä mukana kuljetettavaksi, jes!)...Otin kokoa 92 cm ja tulin saaneeksi viimeisen kappaleen. Kovasti kyllä emmin 86 ja 92 kokojen välillä, mutta sitten ajattelin että parempi liian iso kuin liian pieni ja kun E.T. kuitenkin kasvaa siellä lähempänä yläkäyrää kuin keskikäyrää niin luultavasti on ensi keväänä jo aikas pitkä. Ja kun meillä on nyt käytössä se 80 senttinen anorakki ja ihan hyvin voi käyttää vaikka neiti on vasta n. 70 senttiä. Meneepähän sitten ainakin keväästä syksyyn tuokin!

Tämähän sitten vapauttaa mut ostamasta keväällä ensi vuoden Cupcakea, voi ihan hyvin ootella mitä jää silloin aleen ;D.

Mutta nyt ihan oikeasti tämä lakkaa nettishoppailun vähäksi aikaa... ainakin huomiseen asti ;D.

Se ryömii sittenkin...

Vähän aikaa meillä pidettiin ryömimistaukoa, nyt aloitettiin taas uudella innolla ja veikkaan ettei mene kauaa kun meillä kontataan... tai kävellään. Eniten meillä meinaa harrastetaan kävelyharjoituksia äidin ja isän avustuksella (voi äidin selkä parkaa) ja eilen huomasin että E.T. osaa jo seistä pinnasängyssään reunaan nojaten ihan itse. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tulee siis riittämään, eipähän tarvitse miettiä että istuisi kahvilla koko päivän (en kyllä edes juo kahvia :D). Minulla on muuten uusi ihastus, tämä:

Juu, ei tarvita... Ainakaan tälle kesälle, mutta vieläköhän löytyis jostain jos ensi kesäksi... Tuo koon arvontahan vaan on vähän arpapeliä aina... Alkukeväästä katselin tuollaista koossa 74cm ja ainakin se näytti niin reilulta että jätin ostamatta. Mutta mitähän kokoa sitä sitten pitäisi olla ensi kevääksi? E.T. on kyllä jo nyt aika pitkä (n.70cm ainakin) että en usko että 86cm olisi yhtään liioittelua vaikka tämä reilua kokoa olisikin. Toisaalta ainakin vielä on malliltaan kovin kapoinen että näyttäisiköhän tuo sittenkin säkiltä. Nooh, jos ei tule tuota vastaan kohtuullisella hinnalla ja oikean kokoisena niin ehkä (iso EHKÄ) me selvitään ilman ja odotellaan niitä ensi kesän ihanuuksia.

Olipa kerran... asiakaspalvelu...

Nyt tulee täysin kuvaton postaus. Tilasin tammikuussa eräästä suomalaisesta verkkokaupasta ja onnistuivat toimittamaan tilauksen väärin tai siis yksi kolmesta tuotteesta oli väärä. Laitoin heti sähköpostia, että kuinkas nyt menetellään sillä väärä tuotekin oli niin kiva etten halunnut sitä palauttaa... Vastausta odottelinkin sitten monta viikkoa ja muistaakseni lähetin tuossa vaiheessa sähköpostia uudestaankin (olisin soittanutkin mutta puhelimeni hajosi juuri tuolloin). Sitten otin yhteyttä tämän yrityksen facebook-sivun kautta. Kovasti pyydeltiin anteeksi ja etsittiin sähköpostini ja luvattiin palata asiaan heti seuraavana päivänä. Näin ei sitten kuitenkaan käynyt ja minä tässä vauva-arjessani autuaasti unohdin itse koko asian.

Kunnes viikko sitten laitoin sähköpostia uudestaan ja kysyin että saisiko tämän 3kuukautta kesken olleen asian hoidettua loppuun. Tällä kertaa minulle jopa vastattiin ja pahoiteltiin että asia on jäänyt hoitamatta. Lisäksi olivat laskeneet että saatavani tuolta firmalta olivat 3 euroa ja pyydettiin tilinumeroa summan palauttamiseksi (jouduin siis maksamaan sen väärän tuotteen, jota en ollut tilannut mutta jonka halusin pitää) tai mahdollisesti voisin saada lahjakortin verkkokauppaan (kenties kolmelle eurolle?). Jälkimmäiseen vaihtoehtoon en halunnut suostua sillä siitähän hyötyisi kuitenkin kyseinen yritys kun tekisin taas tilauksen.

Vastasin tuohon postiin heti ja laitoin mukaan tilinumeroni ja ilmoitin että minulle jäi tästä koko asiasta nyt vähän paha maku suuhun koska en saanut tilaamaani tuotetta koskaan ja asian hoitaminen oli niin vaikeaa. Olivat nyt sitten siellä viikon miettineet ja laittaneet viisaat päänsä yhteen ja nyt sain uuden sähköpostin että päätimme yllättää sinut ja lähetämme ylimääräisen tuotteen sinulle... ja jos nyt vielä olet sitä kolmea euroa vailla niin ilmoita siitä meille niin laitamme sen tilillesi.

Joo, no käsittääkseni jo ilmoitin. Pitäisikö minun nyt olla iloinen kun reilun kolmen kuukauden jälkeen saan jotain ylimääräistä (enkä vielä tiedä että missä koossa, onkohan edes meille sopivaa) ja kokea saaneeni hyvää asiakaspalvelua?

Ymmärrän kyllä inhimilliset erehdykset, mutta aivan kaikkea tässä en ymmärrä, taidan olla vaan yksinkertainen ;). Sen verran reilu olen kuitenkin etten julkisesti ala ketään haukkumaan ja jätän yrityksen nimeltä mainitsematta. Että sellaista tänään.

Villervallaa ja ampiaisia

Eilillä olisi paljon kerrottavaa siitä kuinka sen äiti käsittää käsitteen ostolakko... Juu, kyllä, ihan kohta pidetään taukoa shoppailusta... tai sitten ei... No, on mulla sentään tarkoitus rajoittaa ja tarpeen tullen kurkistan kaappiin että mitäs ihanaa meillä jo olikaan, että lisää ei välttämättä tarvita... Tai sitten vaan siirryn ostelemaan isompia kokoja :D.

Äsken juuri löytyi postilaatikosta nuo ihanat Villervallat, olivat niin pirteitä ja meidän näköisiä (olenko jo kertonut että rakastan värejä?). Vaihtelua siihen meidänkin kaappeihin hieman yllättäen hiipineeseen vaaleanpunaiseen (kuka sitä sinne syytää, en myönnä). Muuten onko kellään vinkkiä mistä löytäisi mustat tai valkoiset (etenkin mustat) legginsit koossa 68 tai 74cm? Meidän vaatekaapista puuttuu vielä sellaiset ja meillä on pari lyhyttä mekkoa, jotka suorastaan huutavat sellaisia seurakseen. Jaa niin nuo Villervallat tuli meille Lasten Metsolasta, palvelu taas esimerkillisen nopeaa, meinaa asiakastilini mukaan nuo ei ole vielä edes lähteneet postissa meille päin ja ovat jo perillä ;D.
Sitten on vielä pakko esitellä tämä Dunsin iiiihana kesäpuku (joka on meillä ollut jo käytössä tovin ja osoittautunut ihanaksi). Tämä tuli meille taannoin Kidideasta ja etukäteen pelkäsin että a) koko ei ole sopiva b) on liian keltainen c) ällöän ampiaisia. Onneksi kaikki kolme kohtaa olivat turhia huolia, koko 74cm on meille erittäin sopiva kesään. Pelkäsin etukäteen että olisi liian pieni, mutta kun kyselin Kidideasta onko pientä kokoa niin vakuutteli ettei. Meillä kun on ollut pitkähihaisista Dunsin bodeista jo piiitkään käytössä koko 74cm (eikä varmaan siis mene enää kun meillä oikeasti käytetään kokoa 74cm). Huoli osoittautui turhaksi sillä tämän ja sellaisen pitkähihaisen niska-haaramitassa on eroa reilut 5cm, oho!

Mutta yhteenvetona todettakoon että minulla täällä maalla yksikseni vauvan kanssa päivät pitkät pyöriessä on aivan liian paljon aikaa tutustua nettikauppojen ihanuuksiin. Me kaivattaisiin enemmän netin ulkopuolista seuraa ja harrastuksia!

Hyvää äitienpäivää!

Tiedättekö mikä on maailman kaunein ääni? Se on oman lapsen nauru!

Välikausiongelmia(ko)?

Luulin että meillä on välikausi täydellisesti hanskassa sekä kevääksi että syksyksi... Luulin... mutta nyt en olekaan enää niin varma.

Tämän yläkuvassa näkyvän (iki)vanhan Remun haalarin piti pelastaa meidän syksy. Se on kokoa 74cm... Mutta katsokaa noita lahkeita jo tuossa kuukauden vanhassa kuvassa, ei riitä mitta syksyyn sitten millään, ne ei muutu tuon pidemmiksi vaikka kuinka kiskois. Eilen sen huomasin että tuo haalari on just nyt sopiva, ei hihoistakaan mitenkään reilu. Onhan meillä tietty kaksiosaisia asuja, uusiakin. mm. tämä Reiman Cicada-takki koossa 74cm (reilu).

Sen kanssa on tarkoitus käyttää Reimatecin harmaita välikausihousuja kokoa 74cm ja ovat jo käyttökelpoiset, toivon että niissä sentään riittäisi mitta myös syksyyn. Niin ja sitten meillä on tietysti se Cupcaken anorakki (koossa 80cm) että se ainakin menee, mutta vaatisi kai sitten ainakin toiset ulkoiluhousut seurakseen? Mutta miten musta tuntuu että me tarvittais haalarikin syksyllä? Oon vähän kattellu sillä silmällä nettikauppoja ja livekauppoja ja huutista mutta sitä oikeaa (ja tarpeeksi edullista, toki hyvästä maksaisin hyvinkin) ei vaan ole tullut vastaan. No, onhan tässä toki syksyyn aikaa että sitä odotellessa taidan pakata tuon neitokaisen sopiviin kevättamineisiinsa ja me painutaan nyt arskat päässä ulos :D.

Niin ja jos nyt sattuis tulemaan vastaan joku sopiva haalari vaikka ihan vahingossa niin mistä mä tiedän minkä kokoinen sen pitäis olla kun eri merkeillä on niin erilaiset mitoitukset, argh. Jostain merkistä kun menis varmaan vielä se 68cm ja toisesta sitten pitäiskin olla jo 80cm.

Ettei hatut unohtuisi...

Tulinko jo maininneeksi että rakastan hattuja, noita ihania pääasioita? Näin on, en tiedä mikä vaatekappale olisi yhtä mukava... No, ehkä kengät :D.

Tässä meidän kevät/kesänorjalaiset. Yksi puuttuu kuvasta koska on viimeistelemättä eli puuttuu tuon tekemäni i-cordin päästä joku juttu mutten ole keksinyt vielä että mikä niin se nyt saa vähän odottaa.
Pari Tinttua tulee aina olla oli vuodenaika mikä tahansa! No joo, näitähän on tulossa kolmaskin (tai pitäisi olla, en ole varma josko paketti on kadonnut kun seurantakoodi ei ainakaan toimi :O), se harmaa hiiri solmukka.
Yksi Kivat, tämän ostin taannoin huutiksesta kun joku myi uutena, heille sopimattomana, muutamalla eurolla. Kiitoksia vaan, kyllä meille kelpaa!
Sitten tietysti pitää olla muutama Kimperi, etenkin kun asutaan näin lähellä Jyväskylää (parisen kymmentä kilometriä). Onkohan näitä jo jokaisella jyväskyläläislapsella? Aika kovasti ovat levinneet jo ympäri Suomea. Tykkään näistä ihan hirmuisesti eli täytynee varmaan seuraavaa kokoakin jo jemmata varastoon :D.Sitten on tää puuvillakypärämyssy - ihan perus Lassie, tuunattu H&M:n Hello Kitty-merkillä (että äidille tulisi olo "olenpas mä luova").

Sitten tietysti meidän maailman pienimmällä Hello Kitty-fanilla täytyy olla pari lippistä ja yksi lierihattu.. Yksi suoraan kaupasta, kaksi huutiksesta (toinen käyttämätön). Huomasin muuten että onhan meillä jossain Nalle Puh lippiskin ja yksi ihan valkoinen lierihattukin, jota voisi vähän tuunailla. Niin ja pari Jonathanin sydvestiäkin unohtui kuvata :O.

Sitten kesän jälkeen tulee luonnollisesti taas talvi. Ensi talveen Prisman poistolaarista kypärämyssy (Karkki) ja pipo (Reima).
Karvahattu (Fredrikson) kirppikseltä parilla eurolla (käyttämätön!) ja Tintun huuhaalohisko tämä nyt oli?
Baabuskan ihana pöllö fleece (huutiksesta suoraan tekijältä) ja Tintun hishis (huutiksesta, vähän käytetty) hienosteluun. Tästä kuvalistasta tietty puuttuu sitten vielä kaikki ne hatut mitä vielä teen itse kesäksi ja ensi talveksi (ilman talvinorjalaista ei ainakaan selvitä!) Arvaatteko muuten näistä minkä värisiä talvivaatteita meiltä löytyy varastosta ensi talveksi?
Hei äiti, ootko sä huomannut että mulla on vain yksi pää? Kyllä muru, olen huomannut, mutta lupaan että näitä kaikkia hattuja ehditään käyttämään kun joka päivä ei huvita laittaa samaa hattua. Toki näistä muutama muodostuu suosikiksi, joita käytetään sitten enemmän, mutta ihan varmaan näistä jokaista kuitenkin käytetään! Hyvä että kuvasin nämä tänne niin voin sitten käydä täältä katsomassa että mitäs meillä olikaan :D.

shoppailua, migreeniä ja väsymystä

Mun piti jaksaa kertoa teille että ajattelin alkaa ostoslakkoon, tää jatkuva shoppailu tulee liian kalliiksi. Kunpa fiksusti ostaisikin vain käytettyä mutta kun eiiiii, joitakin uusia ihanuuksia ei vaan voi ohittaa! Kuten esim. tämä Tuttan omenabody, joka suorastaan huusi mukaamme kauppareissulla. Se nyt vaan oli niin meidän näköinen... Kunpa se edes olisi tullut yksin mutta eiiii, se halusi seurakseen keltaisen saman sarjan bodyn. Ja samalla reissulla myös yhdet legginssit (ne sentään oli ainoat tarvelistalla!).

Sitten nää Metsolan keltaiset kaaritaskuhousuthan oli jo olemassa niin eiks nyt aika pakosti nekin jo huutaneet tuota omenabodya ja sen kaveria? Nämä tuli meille syksyä odottamaan Kidideasta. Suosittelen lämpimästi, olen tilannut sieltä jo useamman kerran, toimitus jokaisella kerralla todella nopeaa ja vaatteita on jopa mittailtu ja vertailtu kun olen kysellyt tietoja. Jaa niin muuten, ei nämä housutkaan tulleet yksin, heh.

Sitten vielä uusi tuttavuus Kaksi kuningasta, josta tuollainen punainen pikkuinen puukupla suorastaan huusi päästä meille. Mutta kun ei sekään halunnut yksin tulla vaan se tuli puisen limenvihreän lentokoneen kanssa (siitä ei nyt kuvaa kun en itse jaksanut kuvata ja ostin kaupasta ainakin toistaiseksi viimeisen). Ihania! Lentokone ei tosin vielä pääse Eilin leikkeihin vaan hyllyn päälle odottelemaan tulevaisuutta.

Mutta eihän nämä puulelut tietenkään yksin halunneet tulla niin niiden seuraksi bodypaketti kesäksi. Otin koossa 6-12kk, joten arvatenkin sopivampia loppukesästä vaikka meillä pitkäselkäisiä ollaankin. Käyttöönottopesun jälkeen muuten huomasin että bodyt ovat erikokoisia keskenään, siis koon pitäisi olla sama mutta tuo valkoinen on selvästi kapeampi ja lyhyempi. No eipä tuo meitä haittaa kun lapsikin on alkukesästä erikokoinen kuin loppukesästä.
Mutta syytä ostoslakolle siis olisi. Tänään on tosin mietinnässä että tarvitaanko me vielä yhdet välikausihousut vai ei :/. No, oikeasti ja rehellisesti ei tarvita, paitsi miellyttämään äidin värisilmää... Mutta onkohan se tarpeeksi pätevä syy hankkia vielä yhdet housut? Nyt sais kyllä jo alennuksella :D.

Tässä olis nyt tää postaus jota en jaksa tehdä ;). Mulla kun on ollut ongelmia verensokereiden kanssa (olen siis tyypin 1. diabeetikko), siis matalia (aina keväällä mulla näin) ja ennen tuota lastakin sain niistä päänsäryn, mutta sellaisen ihan pienen ja siedettävän, joka talttui buranalla, mutta kesti pahimmillaan kolme päivää. No, nytpä ei ole sellaista onnea vaan nämä pienet päänsäryt ovat muuttuneet migreenikohtauksiksi mm. näen kaiken ainakin kolmena ja oksennan, enkä siedä valoa ollenkaan. Hoida siinä sitten vauvaa :/. Viimeksi maanantaina odotin miestä kotiin töistä vauva toisessa kainalossa ja oksennusämpäri toisessa (how romantic is that!). Jep. Ja nyt on sitten vielä väsymyskin kun tuo meidän jumppakärpänen on alkanut jumpata ihan vääriin aikoihin (lue: yöllä), kuinka helposti lapsen päivärytmi kääntyykään päälaelleen, kyllähän se nyt nukkuu. No, aika aikaa kutakin, kai?

Vilpoisa vappu!

Oli aika viileä vappusää, eilen satoi hieman jopa jotain lumen tapaista, mutta ei se meitä haitannut - me mentiin metsään! Tosin ihan rattailla kuljettavia teitä, polut me jätettiin suosiosta muille. Mukavaa oli, lapsen pukeminen vähän aiheutti pään vaivaa, mutta kyllä tuo rattaissakin tarkeni kun laitettiin ylimääräinen viltti päälle (onneksi oli mukana!).Ei me kuljettu kuin reilu 10 kilometriä ja puolimatkassa pidettiin tauko kodalla ja laavulla. Siellä tuli myös se hyvin ajoitettu kakka vaippaan, oli kodassa vähän lämpöisempi vaihtaa kuin olisi ollut ulkona :D. Huomatkaa että minulla on uusi ulkoilupuku, jonka takki on pinkki eli siis entinen inhokkiväri :O. Rouva on tainnut mennä sekaisin kun pukeutuu samoihin väreihin vauvansa kanssa :D. Mies tokaisi vaan että eipähän sua syksyllä ammuta hirvenä eli kai se sitten on hyvä? Mutta kun värivaihtoehdot oli musta (liian synkkä), valkoinen (liian arka) ja vaalea violetti (voiko se sopia kenellekään?), niin päädyin sitten tähän.
Ja oli meillä mukana häivähdys vappua, Kotisimaa (ja tippaleipiäkin). Kotisima oli kaupan hyllystä että se siitä kodista, mutta hyvää se oli (mutta vaan kerran vuodessa). Tällä blogilla on vielä kovin vähän lukijoita kun vasta on päästy alkuun. Mun pitäis täällä varmaan enemmän höpöttää sellaisia että vauvan anorakki on Cupcaken (kokoa 80cm, päätyi meille vahingossa, ei oma hankinta, joten on kokoa iso), housut Reiman harmaat (kokoa 74, yllättävän sopivat jo nyt, väri tietty tuohon anorakkiin vähän väärä) ja pipo omaa tuotantoa oleva norjalainen, joka puuvillalankaisena venyy vähän liikaa eli on vielä iso. Mun oma ulkoilupuku on Didriksons, ostin Prisman alesta ja maksoin bonuksilla eli ilmainen siis ;).

Hyvää toukokuun alkua kaikille, jotka sattuvat tänne eksymään.