tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kaksi lippistä

 Tyttömäistä pinkkiä joka markkinoitiin tytölle Friends-lippiksenä (osui ja upposi).
 Kissoja, joita ei tarvitse markkinoida.
Yksi Ullekkaan alekorista ja toinen itse tehty - mutta kumpi on kumpi?
Molemmista tykätään hurjasti! Ja mieli tekisi tehdä lisää mutta montakohan tällaista yksi lapsi tarvii? :D


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Viikko t-paitoina.

Tänä vuonna kesä yllätti tämän äidin tai oikeastaan se yllätti kuinka viime kesäiset t-paidat olivat kutistuneet kaapissa. Meinasin lähteä t-paitaostoksille mutta laiskotti. Ja koska kuulemma laiska töitään luettelee niin tässäpä tulee:

 Maanantaina testiteeppari Ikasyrin PaaPii-leijonista. 

Tiistaina PaaPiin bambeja. 

Keskiviikkona PaaPiin kettuja.

Sitten vähän harmitti kun ei ollut enempää PaaPiita työstettäväksi. Tunnustan nimittäin potevani kuosiähkyä joka ei koske PaaPiin kuoseja. Vähän mietin että olisiko Siiri ja Myyry seuraavaksi kivaa?

Tostaina Znokin kesäiloa (viimekesäistä eli sitä pirteämmän väristä) kuosiähkystä huolimatta koska tyttö tykkää. Hihat Marimekon palloja.

Ja tänään perjantaina Lillestoffin satumetsää Marimekko-pallohihoilla.

Kaikissa kaavana Hoops Ottobresta 3/2012 kokoa 98cm pidennettynä ja kaula-aukkoa muokattuna. Tarkkasilmäiset sen ehkä jo huomasivat että näissä kaikissa on tyttöhihat... Minä kun olen julistanut sellaiset härpätykset ihan turhiksi mutta näköjään tykkään ommella sellaisia hihoja... Ja meidän 2,5-vuotias on äidin hämmästykseksi jostain oppinut sen p(r)insessankin vaikken ole opettanut.

Ehkä se ei kuitenkaan ihan prinsessaksi ala?

Josko näillä pärjäisi jo yhden kesän? Tämä alkaa näköjään muuttua käsityöblogiksi mutta minkäs sille voi jos valmiina ei saa tarpeeksi kivoja vaatteita. Alennusmyynnitkään eivät kiinnosta... ellei sitten puhuta kangasalesta.

t: L-E

lauantai 8. kesäkuuta 2013

The housut

Joskus sitä onnistuu niin hyvin että valmiiksi saatuaan vain haukkoo henkeään ja ihailee. Tein nimittäin housut, the housut voisi jopa sanoa. Katsokaa ja ihailkaa.
Kaikki alkoi noista ylimääräisistä raitataskuista jotka oli alun perin tarkoitettu edellisen postauksen Miina ja Manu huppariin mutta ei saanut laittaa etteivät kissat mene piiloon. En tietenkään halunnut hyvien taskujen menevän hukkaan joten ajattelin tällätä ne tällaisiin housuihin. Punavalkoinen raitajoustofrotee on tilattu hetki sitten Metsolan nettiysmyiltä edullisesti ja minä kuvittelin sen päätyvän paidaksi tai huppariksi mutta tyttö näki kankaassa heti hienot housut ja kappas vaan kuinka oikeassa olikin!
Heti pääsivät käyttöön ja kasvavat mukana varmasti vielä pitkään kun lahkeiden resorit saa näin aluksi vielä kääntää. Sanoinko jo että ihanat? Kukas se kissan hännän nostaa.... :D

Tänään tyttö rakastui Prismassa polkupyörään ja sai elämänsä ensimmäiset kunnolliset itkupotkuraivarit kun pyörän joutui jättämään kauppaan, nyt sitten harkitaan jos piakkoin suunnataan pyöräostoksille ja ostetaan tälle kesälle sittenkin se 12 tuumainen ajopeli kun tuntuisi olevan pyöräily-herkkyyskausi päällä.

t: L-E


torstai 6. kesäkuuta 2013

Miina ja Manu hiekkalaatikolla

Tuossa keväällähän sorruin tilaamaan pätkän Miina ja Manu-joustofroteeta Metsolasta ja näin pitkään olen miettinyt mihin sitä käyttää. Meillähän oli se hupparipula joten päätös saksimisesta oli lopulta aika helppo. Koko huppari pelkästä Miinasta ja Manusta ei olisi miellyttänyt itseäni yhtään joten yhdistin sen mustavalkoraitaan jonka loppupalaset ihana ystäväni meille lahjoitti (Iso kiitos sinne edelleen!).
Koska minulla on vielä hyvässä muistissa viime vuoden huppariprojekti joka jäi kirjaimellisesti palasiksi niin saksin hupparin todella reilulla kasvunvaralla ja sitten yllätin itseni sillä että valmista tulikin kahdessa päivässä. Ehkä vähän auttoi 2,5veen kannustavat huutelut siitä vierestä tyyliin "hieeeno takki, äiti, hieeeeno" ja "ihana huppu, ihaaaana". 
Muutaman päivän sai valmistumisen jälkeen odotella että hupparia viitsi edes sovittaa, on ilmoja pidellyt. Kasvunvaraa on nyt sitten seuraavien vuosien tarpeisiin mutta kivempi näin päin kuin se että huppari jää jo palasina pieneksi. Resoritkin ovat piiiiitkät että hihoista ei ainakaan ihan heti mitta lopu.
Kummasti omatkin silmät ovat tuohon jo tottuneet eli tykätään! 

Kissat ja kissanhiekkalapio hiekkalaatikolla.

Isi tuli töistä ja kieli keskellä suuta piti vähän kokeilla potkupyörää (joka itse asiassa on allekirjoittaneen mutta mies lainasi). Ja vielä pari viikkoa sitten tämä sama lapsi pelkäsi kaikkia pyöriä, nyt ei mitään muuta tekisikään kuin ajaisi kaikilla mahdollisilla pyörällisillä.

t: L-E, jota ompeluttaa

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Kesäyöppäri

Luulin että kesäyöpukutarve on täysin tyydytetty mutta olin väärässä - lyhytlahkeiset haalarit ovat 2,5-vuotiaalla niin out (niistä ei pääse potalle tarpeeksi nopeasti - tätä en tullut ajatelleeksi vielä viime kesänä). Tarve oli siis to-del-la akuutti ja vaikka ostolakkoni taas loppuikin toukokuun loppuun niin kaupan sijaan surautin yöpuvun silti itse (miksi lähteä kauppaan jos tarvikkeet ongelman ratkaisuun odottavat kotona?).
Astronautit olivat hyvin marinoituneet kaapissa, en vaan osannut käyttää niitä päivävaatteeseen ja yöpuvun oli tarkoitus ompeloitua itsestään viime jouluksi mutta se ei suostunut tekemään niin mutta nyt kangas ja tarve kohtasivat vihdoin. 

Molempien kaavat Ottobren numerosta 3/2013. Paita on Brave firemen ja hassut housut Easy Piece. Noita housujakaan en ehkä osaisi päivällä käyttää vaikka yllättävän kivoilta näyttävät kyllä jalassa. Siellä se nyt nukkuu uudessa yöpuvussaan, sanoi siitä "hieno ja kiiitooooss, kiitooossss", nyt sitten vaan jännätään miten sen pottajutun kanssa käy.