perjantai 30. maaliskuuta 2012

Torneja

Kun ne kuitenkin kysyy neuvolassa (vasta 15.5.  toim. huom) että osaako lapsi rakentaa torneja niin aion vastata   "kyllä, kunhan palikat vaan on tarpeeksi isoja".

Tämä jälkimmäinen tänään jo vähän hirvitti kun sijaitsi keskellä lattiaa (joko sillä riittää tasapaino kiivetä ilman tukea) eli alimmaisena Wii-tasapainolauta ja päällä Babyvjörnin jakkara (minun mielestäni palli on jotain aivan muuta ;)).
Meillä pitäisi kyllä siivota että voisi ottaa edes melkein julkaisukelpoisia kuvia, suurinta osaa viime päivien kuvista ei kehtaisi näyttää kenellekään. Ja jos näkisivät neuvolassa niin varmaan hakisivat koko lapsen pois ;).
Ja jep, meille tuli Noshin kirahvipaita, ihana mutta toistaiseksi siinä on liian suuri kaula-aukko ja leveyttäkin enemmän kuin tytölle olisi tarve. Vaihtoehdot a) paita kutistuu pesussa, b) lapsi kasvaa. Itse veikkaan vaihtoehtoa b). Hihoissakin on varaa käsillä venyä mutta tosiaan kun on nuo kumpparit niin se ei haittaa.

Huomenna päiväreissulle Tampereelle, joten näillä kuvilla ja tunnelmilla toivotamme kaikille hyvää viikonloppua!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Karkkivaatteet auringossa

Meidän oli aamulla pakko mennä kävelylle aurinkoon kun yö meni niin huonoilla unilla että sisällä oltaisiin vain hypitty seinille molemmat. (Ja juuh, vähän sitä kiukkua sitten riitti ulkonakin niin että jouduin kantamaan tuon 12 kiloisen velton punnuksen takaisin ja mm. pelastamaan omat lapaseni lätäköstä.)
Samalla saatiin kätevästi sovitettua uusi Didriksons softshell-takki. Meillähän ei enää soviteta ulkovaatteita ilman että neiti olettaa pääsevänsä ulos, niinpä sitten pääsi!
Ihan lätäkköleikkiin tätä takkia en ole ajatellut mutta aamukävelyllä se oli aivan passeli (toki hypittiin vähän lätäköissäkin kun oli kerran kumisaappaatkin). Luulin ettei meillä ole mitään asusteita tai housuja tämän takin kanssa pidettäväksi mutta kappas vaan olikin, Ticketin housut ja Kimperin pipo sopivat kivasti takin kanssa ja asu on äitelä kuin hunajakaramelli!
Ihana takki matkasi meille Lilliksestä Pinjuus-blogin alekoodin avustamana (seliseli, ei oltaisi tarvittu koko takkia mutta haluttiin :D). Didriksons on ollut koko perheen luottomerkki jo pitkään, minäkin ulkoilen kesät talvet merkin vaatteissa ja tykkään laadusta ja ulkonäöstä. Lämpimästi voin suositella. Nyt vaan äidillä on kova softshell-kateus! Mulle kanssa oma ja mieluiten heti! Onneksi kirsikanvärinen kuoritakkini vähän lievittää softshell-kateutta. 


Pelkäsin että takki on vielä niin iso ettei sitä voi käyttää, tämä kun on kokoa 90 ja merkin talvitakki meillä on 80 ja vieläkin reilu. Toki tuossa on varaa kasvaa ainakin seuraava vuosi todennäköisesti mutta kyllä se omiin silmiini näyttää käytettävältä jo nyt. (Rämmimme muuten kevään toista kertaa keinumaan, ihan vielä ei ole tarpeeksi lumet sulaneet tuolta.)

Lämpimät kiitokset Lillikseen takista ja sen erityisnopeasta toimituksesta, vuorokaudessa Tammisaaresta Keski-Suomeen on todella hyvä suoritus (mies tosin naureskeli että onko sillä noin kiire kun kyttäsin koneella koska takki on postissa ja saman tien ajoin hakemaan. Oli sillä kiire :D) !

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Kuraa, rapaa ja sohjoa

Onneksi pikkuneidin varusteet tuntuvat kestävän tämän kauden ja pitävät lapsen kuivana ja lämpöisenä. Meidän kura-asunahan on Ticketin rubber rain ilman fleeceä eli kerrospukeutumisella mennään - toimii meillä sillä lapsi on helppo puettava, ei sellainen veltto mustekala kuten olen ymmärtänyt joidenkin tämän ikäisten olevan. Meidän neiti jopa osallistuu itse pukemiseen kiskomalla hihoja ja lahkeita paikoilleen ja työntäen peukalonsa oikeaan koloon rukkasessa. 
Olen muuten muuttanut mieleni tuon sadetakkiyläosan tarpeellisuudesta... Luulin että sitä ei tarvita mutta nyt muutama lätäkköuintireissu myöhemmin olenkin eri mieltä. Nyt ilmassa roikkuukin kysymys siitä kuinka äidin pitäisi vuorata itsensä kun kuitenkin päivittäin joutuu tuota kurauimaria kantamaan kotiinpäin (miten ihmeessä ne jalat väsyykin aina juuri silloin kun ollaan kauimpana kotoa? Sinne toiseen suuntaan luonnollisesti jaksetaan useita kilometrejä). 
Meillä oli vielä vähän aikaa sitten eteisen koristeena käyttämätön Cupcaken kura-asu (niin nätti että on melkein pyhäinhäväistys sanoa sitä kura-asuksi) mutta se ei ollut yhtään meidän lätäkköuimarin näköinen niin en osannut sitä hänelle pukea. Se löysi siis jo paremman kodin ja oikeannäköisen lapsen. Tämä violettikukallinen rubberi taas on juuri passeli tälle tytölle, onneksi kotiutin sen viime syksynä alealealennuksista vaikka silloin arvelin ettei tarvita. No, nyt todellakin tarvitaan! 
Ja kyllä, meillä odotetaan postia, joka päivä... Kunpa sitä vaan tulisi enemmän ja ihan tilaamatta! Nyt on tulossa parikin kivaa juttua ihan tilattuna, toisen saan varmaan jo iltapäivällä hakea postista. Olen ollut nyt shoppailuterapian tarpeessa kun olen alkanut tekemään jo liian pitkään odottanutta surutyötä. Olen itkenyt itseni uneen ja päättänyt että minulla on siihen oikeus, kauan nieleskeltyyn suruun. Unohtaa en voi, enkä pysty antamaan anteeksi, mutta toivon että pystyn käsittelemään asian niin että pystyn elämään sen kanssa. Akuutiksi asian on saanut tämä oma ihana lapsi ja perhe-elämä, kohtaan arjessani odottamattomia kipupisteitä ja muistoja. Toivon että tämä minun pieni perheeni selviää tämän minun suruni kanssa ja että jaksamme kaikesta huolimatta nauraa yhdessä joka päivä!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Sauvakävelyä ja kissoja

Kas äidin kävelysauvat!
 Otanpa omaan käyttööni!
 Kappas,  kynnys!
 Yli vaan ja kurvi kohti keittiötä!
Heippa!
Ja kas näin tuli esiteltyä myös Lindexin tunika vuodelta x (?). Kiitoksia vaan Vadelmia ideasta käyttää tunikaa mekkona! (esim täällä). Meidän tunikassa ei ole taloja mutta näyttäisi toimivan kissojenkin kanssa :D. Koko tuossa on muistaakseni 98cm tai ainakin se tuli miehen työkaverilta sen kokoisten vaatteiden kanssa.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

ArvontaOnnea ja vielä yhdet...

Jippiaijee! Eilen kolahti postilaatikkoomme harvinaisen mieleistä postia - nimittäin arvontavoitto, jonka oli lähettänyt itse Nasun asun mainio parivaljakko Nasu ja Heli! Kiitoksia sinne suuntaan aivan älyttömän paljon! Pikkuihminen kiittää erityisesti näistä: 
Ihanaa korttia on luettu ja rutistettu ahkerasti (ja laitettu isikin lukemaan moneen kertaan vaikkei isiä niin olisi kiinnostanutkaan). Ja tuo rätti, kuinkas se nyt osuikaan niin kohdilleen! Nimittäin juuri alkuviikosta naureskelin että meidän keittiössä pyörii edelleen rätti joka julistaa tahdikkaasti "Rauhallista joulua". Jepujee, nyt meillä alkoikin sitten "iloinen pääsiäinen"! Ja juuh, ei se palkinto tuossa tietenkään sattunut olemaan kuvassa, tuo oli vain sitä ihanaa oheissälää mitä on ah, niiiiin mukava vastaanottaa. Menin ja voitin nimittäin kaksi elokuvalippua! Ja osoite näillehän oli aivan oikea, olen nimittäin viimeksi käynyt elokuvissa silloin kun asuimme vielä Tampereella, kröhöm, kesällä 2009 se taisi olla. On siis jo aikakin lähteä elokuviin, ilman lasta, kiitos! Hieman liian pitkään elokuvia onkin nautittu myöhään iltasella omassa olohuoneessa ja usein lapsen itkun keskeyttämänä.

 
Ja kappas vaan mitä tarttui mukaani tänään Prisman poistoista... Toiset Vikingin goret odottelemaan ensi talvea! Hinta oli nyt niin alhainen ettei näitä viitsinyt jättää sinne enää pyörimään kenenkään toisen noukittavaksi. Lisäksi tulin ajatelleeksi että nämä voisivat sopia meillä ensi talvea odottavaan Pomp de Luxin takkiin ja sopivatkin vaikka eivät monen mielestä ehkä ole tarpeeksi hienot, käytännöllisyys vaan ajaa nyt ohitse näissä kenkäasioissa. Nyt siis toivomme entistä enemmän että lapsen jalka kasvaa ennustetusti (kuten tähän asti).
Olin juuri lähdössä kaupasta kun sain puhelun ystävältäni (mies) josta en ollut kuullut mitään ilmeisen moneen kuukauteen, hän nimittäin kertoi heille syntyneen tyttövauvan kahden pojan seuraksi :). Jännää kun en edes tiennyt heidän odottavan vauvaa, nyt sitten taas sovimme että vähän tiuhempaan pidämme yhteyttä :D. Kummallisesti sitä vaan pyörii oman perheen ympärillä itse kullakin.

Loppuun vielä jäniskevennys:
Tai no, toinen on pupu ja toinen on lammas ja kovasti yrittävät näemmä kissanruokakupeille (joilla lapsikin säännöllisesti vierailee). Tässähän oli tilanne se että nämä otukset oli heitetty tuoliesteestä yli (jonka olisi tarkoitus hidastaa lasta tuolla kupeilla ruokailemasta). Jep ja kyllä vain meillä oli jouluverhot vielä eilen... Vaihdoin ne kevääksi heti kun huomasin (oho!) tästä kuvasta asian tilan :D.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kuralätäköitä!

Täällä ollaan ja ryvetään kuralätäköissä, välillä muutenkin kuin kirjaimellisesti (mutta olen olemassa).
 Sauvakävelyäkin on harrastettu, tiet ovat paikoitelle to-del-la liukkaita!
 Tämä lapsi ei paljon taakseen vilkuile että seuraako se äiti vai ei (yleensä seuraa ;)).
 Pikkuihminen on löytänyt kuralätäköt, ikävä kyllä kerran myös mahallaan.
 Keinumiskausikin on aloitettu - ei tosin vielä kovin suurella menestyksellä, vähän piti kaivaa lunta pois alta.
 Lutraaminen on ehkäpä maailman hauskinta! Nämä rukkaset onneksi pitivät vettä (en ollut varma :D).
Loiskis vaan kaikille! Todellakin tarvitsin kumisaappaat!
Aurinkoisia päiviä kaikille toivottelemme ja toivomme että se aurinko vähän piristäisi tässäkin osoitteessa asuvaa äitiä! Pikkuinen tyttöaurinko ainakin piristää! Ja jotain hyvääkin, migreeninestolääkitys toimi jo kolmantena päivänä aloittamisen jälkeen, varovaisesti olen toiveikas.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Luulin parantuneeni!

Minun piti tänään käydä itsekseni kaupungissa, mutta kävikin niin että mukana oli sittenkin maailman paras shoppailuseura (1v4kk) ja hyvä niin, saatiin sovitettua nämä uudet aurinkolasit ihan siihen pallopäähän johon ne oli tarkoitettukin. Saimme Instumentariumissa niin loistavaa palvelua että vieläkin hymyilyttää! Myyjä myi laseja nimittäin lapselle ja kysyi lapsen mielipidettä väreistä ja istuvuudesta ja piti tarkkaan huolen siitä että käyttäjä varmasti näkee itsensä peilistä :D. Tällaiset sitten ostettiin: 
Pitkästä aikaa pääsin myös Polarn o Pyretiin ja siellä tein tarkkaan harkitut täsmäiskut ja ostimme nämä:
Ei kai vaan ole huolestuttavan poikamaisia nämä vaatteet? Noh, satun pitämään vihreästä ja sinisistä kissoista :D. Po.P:ssäkin saimme loistavaa palvelua, nimittäin taas kerran meille etsittiin oikeita kokoja  varaston puolelta ja löydettiinkin. Kerrankin ostosreissu jolla saatiin vain hyvää palvelua ja hyvä mieli!
 Benettonin alepöydälle oli eksynyt yksi meidän kokoinen Bambi-paita. Kummallista, etsiskelin tätä nimittäin jo ennen joulua ja silloin sitä ei ollut saatavilla. Noh, nyt saimme omamme alennettuun hintaan, jeee!
Ja kunnon shoppailureissuun kuuluu tietysti myös yksi kunnon heräteostos eli tämä Icepeakin takki ihan itselleni (-70% auttoi tekemään ostopäätöksen) odottelemaan ensi talvea jos en tänä keväänä enää ehdi käyttää.

Luulin siis selviytyneeni rahankäytöstä hyvinkin ja parantuneeni ostamattomuudestani/ostoähkystäni. Mutta juuh, kotiin tultuani huomasin etten ostanut mitään normaalihintaista (Po.P:ssäkin saatiin -10 prossaa kupongilla) että täydellisestä parantumisesta tuskin on kyse. Jätinhän minä Sokoksellekin mm. 40 euron Eccon kävelykengät ja jarrusukkahousut jotka täysin parantuneena olisin taatusti ostanut pois :D. Mutta suunta kuitenkin vakaasti oikea, ostinhan jotain myös itselleni.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Kevyt- eikun kevätkenkäinen (tai vähän molempia)

Tänäänkin tuli poikettua kaupassa vaikka yleensä en ikinä käy kaupungissa sunnuntaina. No, syy oli tietysti se hiihtomonojen tarve (siis omaan siroon 42 koon jalkaani). Monot löytyivät ja nyt saatan sitten vielä ehtiä laduille tänäkin talvena kun vaan pidän kiirettä. Monojenhakureissulla tuli vastaan myös hyvin sopivasti nämä välikausigoret:
Näille olikin tilaus ja kerrankin oli tuuria siinä että oikea koko oli jäljellä alekorissa, hinta oli enemmän kuin mukava ja ulkonäkökin miellyttää. En siis ollutkaan ostelujen suhteen pahasti epäkunnossa, olin vain vailla kunnon alelöytöjä! No, nyt niitä on tehty niin urakalla että tulevat välikaudet (ja aika pitkälle ensi talvikin) alkavat olla kasassa. Voin siis rentoutua ja vain toivoa että lapsen jalka kasvaa ennustetusti :D.

Parhaat naurut sain tänään kun äitini meinasi puhelimessa että eihän tyttö vielä mitään kumisaappaita tarvitsisi, syksyllä vasta sitten kun kävelee enemmän. Ööh, no tuota, enempää ei voi kävellä kuin tuo lapsi, ei ulkona eikä sisällä. Teoria oli myös sellainen että eihän sitä lasta tarvitse vielä päästää vesilätäköihin... No jaaah, näyttää tuo löytävän ne ihan itsestään, ei sitä varsinaisesti tarvitse niihin päästää :D.  Väitän että jos lapsella ei ole kumisaappaita ja jatkuvasti kiellän vesilätäkköihin tai muihin märkiin kohtiin menemästä niin sellaisesta ulkoilusta ei meillä nauti kukaan!

No, nyt on kumpparit ja goret että tervetuloa vaan kevät ja lätäköt!

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Silkkaa säästöä (?) ja kumppariasiat kuntoon!

Käytiin kaupoilla säästämässä:
Lämminvuoriset Cirafin kumpparit - halvat, käyttöaika kun jäänee niin lyhyeksi mutta sopivat ja käyttö alkaa nyt heti. Eivätkä ole kauhean painavat ja ulkonäöllisestikin ihan siedettävät. Lapsi tykästyi niin että ei olisi antanut kaupassa näitä sylistään pois ollenkaan.
Samassa  Prismassa, josta edelliset kumpparit, olivat vihdoin saaneet talvigoret jopa 50 prosentin aleen niin tarttui sitten ensi talvea ajatellen mukaan nämä Vikingit. Koko arvottu ja pähkäilty ja todennäköisesti pitäisi kyllä olla aika lähelle oikeaa kokoa (ellei sitten alkuun hieman liian isot, mitä en kyllä usko). Ja jos nyt koko meni ihan pieleen niin näistä varmaan pääsee helposti eroonkin.

Ja koskapa tämän kevään kumppariasioissa meinasi tulla kiire niin varauduttiin jo seuraavaan kevääseen (siihen lumiensulamiskauteen) että varmasti ollaan ajoissa. Tyrkyttivät nimittäin nämä Vikingin thermosaappaat ihan vallan kympillä. Niin siis tässä vaiheessa Prismasta oli eksytty jo Citymarkettiin.

Samasta kaupasta tulin saaneeksi itselleni sukset ja sauvat halvalla. Pääsen ehkä siis ensi talvena hiihtämään... jos vaan jostain löydän jalkaani sopivat monot :D. Tuolla ei enää ollut oikeaa kokoa. Silkkaa typeryyttä on asua niin että latu lähtee ovelta eikä omista suksia! No, nyt omistan, eiköhän monotkin jostain löydy. (Entistä kilpahiihtäjää melkein nolottaa ajatella kuinka monta talvea meni hiihtämättä).
Niin ja koska meillä harrastetaan nykyisin juoksupottailua (lue: lapsi juoksee potalta karkuun heti kun sinne päätyy istumaan ja äiti perässä) niin oli aika vihdoinkin hankkia aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Ostin muuten tytölle kahdet toppahousutkin (-70prosenttia) samalla reissulla että jestas kuinka paljon tuli taas säästettyä!

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Tulevaisuuden hiihtolupaus ja kevät yhdessä (?) yössä

 Eilen meidän pieni sai ensimmäiset suksensa (tarkkaan ottaen jopa kahdet), miehen työkaverin lapsilla jääneet tarpeettomiksi ja siirtyivät meille jatkokäyttöön (paljon muutakin hankintalistalla ollutta saatiin ja kaupan päälle hyvä mieli kaikille).
 Tarkoitushan ei ollut vielä tänä talvena ollenkaan hiihtää kun eihän näin pienet hiihdä (sanoi tämä äiti - mutta taas olin väärässä). Isä viritteli siteet pikkuihmisemme kenkiin sopiviksi (pari reikää lisää piti porata kun eihän näitä ole näin pienille tarkoitettu) ja sitten vaan kokeilemaan! Hyvin sujui ja eteenkin päin pääsi ja ihan kaatumatta (juuh, tiesin kyllä että meillä on ihmelapsi mutta että näin ihme :D). Ja hymyllä kruunattiin sekin talviharrastus!

Itse olen aloittanut hiihtämisen 1v9kk iässä ja nyt sitten oma lapsi suksilla ekaa kertaa 1v4kk (ja 1päivä) ikäisenä! Muistaakseni olen hiihtänyt ensimmäiset kilpailuni alle 3-vuotiaana mutta kilpaladuille ei kyllä ole mikään kiire oman lapsen kanssa - jos ikinä (sanoo entinen kilpahiihtäjä :D).
Loppumatka menikin sitten sauvakävelyksi ja sekin on kivaa (jopa sisällä, onneksi sauvoissa ei ole enää niitä teräviä metallipiikkejä). Yöllä satoikin sitten jo vettä ja tie muuttui kovin keväiseksi sohjoksi ja sulaksi. Tänään olisi siis tarvittu jo niitä kumisaappaita joita meillä ei vielä ole. Ehkä pakko tsempata huomenna kaupassa vaikka tämä tästä vielä voi talveksikin muuttua.

Ensi talvea meillä odotteleekin sitten myös luistimet, vaikka oma äitini olikin sitä mieltä että lapsi saa aloittaa luisteluharrastuksen vasta 5-vuotiaana. Perusteluina oli mm. jalkojen kehittymättömyys ja mahdolliset nilkkavammat. Nooh, katsotaan sitä sitten ensi talvena. Jos lapsi tahtoo luistella niin en aio estellä :D.